ELY-keskukset

Valkoposkihanhien muutto ennätysaikaisessa

Jaa

Lämpimät säät ja myötätuulet ovat vauhdittaneet valkoposkihanhien muuttoa. Noin puolet arktisilla alueilla pesivistä reilusta miljoonasta valkoposkihanhesta on nyt Suomessa tai Virossa. 

Hanhia viime vuoden vappupäivänä Kiteen Kiteenlahdella. Valkoposkihanhien joukossa on nyt ja oli tuolloin paljon myös metsä- ja tundrahanhia. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Hanhia viime vuoden vappupäivänä Kiteen Kiteenlahdella. Valkoposkihanhien joukossa on nyt ja oli tuolloin paljon myös metsä- ja tundrahanhia. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Viikon aikana on valkoposkihanhien muutto edennyt paljon enemmän kuin aavistettiin. Säät ovat olleet ennusteita lämpimämpiä ja myös myötätuulet ovat vauhdittaneet muuttoa. Nyt voidaan puhua jo ennätysaikaisesta muutosta.

Viikon aikana havaittiin yli tuhannen valkoposkihanhen muuttoja kymmenissä havaintopaikoissa pitkin Etelä-Suomea. Esimerkiksi 24.4. laskettiin Kirkkonummen Porkkalassa 3 000 ja 28.4. Ypäjän Lavansuolla 3 300 muuttavaa hanhea. 

Melkoinen ryntäys koettiin 29.4. illansuussa etelärannikolla. Tällöin havaittiin Suomen kovin huhtikuinen muutto koskaan, kun illansuussa Helsingin Kallvikin ohitti 11 600 valkoposkihanhea suunnaten itään ja koilliseen. Samana päivänä oli Etelä-Ruotsissa kovaa muuttoa, suurin laskettu muuttajamäärä oli 41 000 Ottenbyssä.

Paikallisia valkoposkihanhia on arvioitu enimmillään noin 30 000 Orimattilan Artjärvellä. 28.–29.4. Kymenlaakson suurin tämän kevään paikallismäärä on puolestaan 29.4. Kouvolan Junkkarinjärven 8 000 ja Pohjois-Karjalan puolestaan Rääkkylän Oravilahden 8 000 valkoposkihanhea. 29.4. illan muutto ei vielä näy vappuaamun paikallismäärissä, mutta päivän mittaan varmasti tulee BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalveluun uusia ilmoituksia isoista valkoposkihanhimääristä. 

Suomalaisen ja saksalaisen tutkimusprojektin GPS-satelliittivalkoposkihanhet ovat myös siirtyneet melkoisesti viikon aikana. Viikko sitten Suomessa oli yksi lähetinhanhi, nyt jo kuusi. Vappuaamuna linnut olivat Mäntsälässä, Orimattilassa, Hollolassa, Kouvolassa, Parikkalassa ja Kiteellä. Lisäksi yksi valkoposkihanhi kävi kääntymässä Suomessa ja laskeutui Viroon. Virossa onkin nyt 17 satelliittihanhea, Venäjän Aunuksessa yksi. Loput parikymmentä satelliittihanhea ovat Alankomaiden, Saksan Tanskan ja Ruotsin alueella.

Maastohavaintojen ja satelliittihanhien perusteella voidaan karkeasti arvioida, että noin puolet reilusta miljoonasta Barentsinmeren alueella pesivästä valkoposkihanhesta on nyt Suomessa ja etenkin Virossa.

Jatkuuko lämmin sää ja tuleeko lisää valkoposkihanhia Suomeen, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen? 

”Viikon aikana korkeapaine ja kaunis poutasää vallitsevat Etelä-Suomessa ja Itämeren alueella, jolloin sää on täällä oikein hyvä valkoposkihanhien kasvavalle saapumiselle Suomen pelloille ja tulvaniityille. Ne pääsevät myös vaivatta siirtymään Etelä-Suomesta koilliseen, Savoon ja Karjalaan.

Ongelmana on kuitenkin tiistaista torstaihin jatkuva voimakas idän-koillisenpuoleinen tuuli Etelä-Itämerellä ja Tanskan seudulla. Se merkitsee, että hanhia voi saapua Virosta Suomeen koko seuraavan viikon, mutta vielä kauempaa tuleville muuttosää on hyvä vain nyt tiistaina ja perjantaina-sunnuntaina. Sen jälkeen näyttää pitkissä sääennusteissa olevan taas muuttoa haittaavaa koillistuulta ja kylmenevää. Muutto siis edistyy, mutta ei vielä kiihdy isoksi päämuutoksi.”

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

Lähteet ja linkkejä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144

Joni Kivimäki (tavoitettavissa 2.5.2024 alkaen)
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252

Kuvat

Hanhia viime vuoden vappupäivänä Kiteen Kiteenlahdella. Valkoposkihanhien joukossa on nyt ja oli tuolloin paljon myös metsä- ja tundrahanhia. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Hanhia viime vuoden vappupäivänä Kiteen Kiteenlahdella. Valkoposkihanhien joukossa on nyt ja oli tuolloin paljon myös metsä- ja tundrahanhia. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

SeaMoreEco-hanke kartoittaa rannikkovesiä ja kehittää kunnostustoimenpiteitä (Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa)26.6.2024 12:15:25 EEST | Tiedote

Pohjoisen Pohjanlahden matalat merialueet ovat tärkeä osa Itämerta, sillä alueiden biologinen monimuotoisuus on laaja. Samalla nämä matalat merialueet ja niiden lajit ovat alttiita ihmistoiminnan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Nyt toista vuotta käynnissä oleva SeaMoreEco-hanke pyrkii kehittämään tehokkaita menetelmiä näiden arvokkaiden elinympäristöjen kartoittamiseksi sekä hoitamiseksi.

Saaristomerellä runsaasti sinilevähavaintoja, esiintymiä myös Lounais-Suomen sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)20.6.2024 12:20:58 EEST | Tiedote

Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet tällä viikolla runsaasti monin paikoin Saaristomerta, ja havaintoja on tullut myös Lounais-Suomen järviltä. Sinilevää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Havaintoja on tallennettu myös Rotarien seurantaan sekä Vesi.fi-palveluun. Lämpimällä säällä leväesiintymät voivat runsastua entisestään, tuulinen sää puolestaan sekoittaa vesimassaa ja estää laajojen levälauttojen muodostumista.

Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet kääntyneet laskuun, tulvahuiput takana myös muualla Vuoksen vesistöalueella (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)19.6.2024 11:06:25 EEST | Tiedote

Kuiva toukokuu ja suuret juoksutukset ovat kääntäneet Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet laskuun. Tulvahuiput jäivät selvästi aiemmin keväällä ennustettua alemmas. Saimaa on kuitenkin edelleen 55 cm ja Pielinen 25 cm ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Vesistöalueen muut järvet ovat jo pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia tai niiden alapuolella. Uhkaava tulvatilanne oli muistutus siitä, että tulviin varautumiseen tulee kiinnittää vesistöalueella huomiota myös tulevaisuudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye