Uusimmat liikunnan ja terveyden opinnäytetyöt esitellään yleisölle Liikuntatieteellisen tiedekunnan Tieteen päivässä 8.5.2024 Agorassa
Liikuntatieteellisen tiedekunnan Tieteen päivä järjestetään keskiviikkona 8.5.2024 Agorassa. Tapahtuman keskipisteessä ovat opiskelijat ja väitöskirjatutkijat, jotka pääsevät päivän aikana esittelemään valmistuvia opinnäytetöitään. Päivän tarkoituksena on nostaa esiin ja juhlistaa tiedekunnan monipuolista tutkimusta ja tarjota opiskelijoille harjoitusta ja kokemusta tieteellisen työn esittämisestä.
Tieteen päivään ovat lämpimästi tervetulleita kaikki liikunnan ja terveyden tutkimuksesta kiinnostuneet. Median edustajille tapahtuma tarjoaa tuoreimpia liikunnan ja terveyden tutkimuksen aiheita sekä mahdollisuuden haastatella aiheisiin syventyneitä ja innostuneita opiskelijoita sekä uransa alussa olevia tutkijoita.
Tieteen päivässä opiskelijat esittelevät lukuvuoden aikana valmistuneita tai valmistuvia pro gradu –tutkielmiaan suullisin esityksin ja posterein. Myös väitöskirjatutkijat esittelevät omia tutkimuksiaan. Esitykset sisältävät aiheita tiedekunnan kaikista oppiaineista: liikuntapedagogiikka, liikuntapsykologia, liikuntafysiologia, liikunnan yhteiskuntatieteet, liikuntabiologia, valmennustiede, gerontologia ja kansanterveys, terveyden edistäminen, liikuntalääketiede ja fysioterapia.
Tapahtuman päätteeksi palkitaan suullisten pro gradu tutkielmien esittäjät ja parhaita postereita.
Mikael Fogelholmin kutsuluento: ”Mitä hyötyä on ravitsemus- ja liikuntasuosituksista - vai onko mitään?”
Tiedekunnan omien esitysten lisäksi päivään sisältyy professori Mikael Fogelholmin kutsuluento. Fogelholm pitää esitelmän aiheesta ”Mitä hyötyä on ravitsemus- ja liikuntasuosituksista - vai onko mitään?”. Luentoa voi seurata myös verkkovälitteisesti.
Fogelholm on toiminut kansanravitsemuksen professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2011. Aikaisemmin hän on ollut mm. UKK-instituutin johtajana (2001-2007) ja Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtajana (2007-2011). Tutkimuksen ja opettamisen lisäksi Fogelholm on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä entinen kansallisen tason kestävyysjuoksija.
Ohjelma
8.15–8.25 Avauspuheenvuoro: Sarianna Sipilä, dekaani
8.25–9.10 Kutsuluento: Mikael Fogelholm: ”Mitä hyötyä on ravitsemus- ja liikuntasuosituksista - vai onko mitään?” (Livestriimi: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/sport/tdk/tieteen-paiva-2024/suora-lahetys-tieteen-paiva-2024)
9.10–9.40 Tauko
9.40–11.00 Väitöskirjatutkimusten suulliset esitykset kahdessa eri tilassa
11.00–12.00 Lounastauko
12.00–12.50 Posterinäyttely ja parhaan pro gradu -posterin yleisöäänestys
12.55–13.30 Tauko ja mahdollisuus seurata uusien professorien (Sami Kokko ja Harri Piitulainen) juhlaluennot (etäyhteys)
13.30–14.30 Pro gradu -tutkielmien suulliset esitykset kolmessa eri tilassa
14.30–14.50 Tietoisku tieteellisistä jatko-opinnoista
14.50–15.15 Pro gradu -tutkielmien ja parhaan posterin palkitseminen ja tilaisuuden päätös
Lisätietoja:
Matti Munukka, yliopistonlehtori
Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta
matti.munukka@jyu.fi
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme