Sote saadaan sujumaan vahvistamalla sote-ammattilaisten digitoimijuutta suunnitelmallisesti
Soten sujumisen keskeinen edellytys, digiteknologian hyödyntäminen, edellyttää sote-ammattilaisten digitoimijuuden vahvistamista suunnitelmallisesti. Teknologian nykyistä parempi hyödyntäminen vaatii sote-ammattilaisten näkemyksen ja osaamisen ottamista huomioon nykyistä paremmin. Työntekijät tarvitaan mukaan myös työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 3.5.2024
Hyvinvointialueiden arkea rassaa digitaalisten tietojärjestelmien yhteensopimattomuus ja sote-ammattilaisia kuormittaa potilas- ja asiakastietojen kirjaamistarve. Ongelmaan on kuitenkin tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja.
– Kirjaamista on ennen kaikkea saatava sujuvoitettua. Työyhteisötasolla on löydettävä yhteinen käsitys, mitä kirjataan. Tässä kannattaisi hyödyntää rohkeasti hyvinvointialueilla syntyneitä parhaita kokemuksia. Olennaista on keskittyä tarpeellisimpaan kirjaamiseen ja sen automatisoimiseen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto Työterveyslaitoksesta korostaa.
Digitoimijuus lisää halua hyödyntää digivälineitä
Koivisto tietää mistä puhuu. Hänen väitöskirjansa tarkasteli digitaalisten välineiden käyttöä terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Sotealan ammattilaisten näkemyksiä ja osaamista ei ole riittävästi huomioitu digiteknologian käytössä.
Yksi ratkaisu on digitoimijuuden vahvistamisessa. Digitoimijuus tarkoittaa ammattilaisen kykyä selviytyä, säädellä ja ohjata digivälineiden käyttöä omassa työssään. Sotealan ammattilaiset haluavat muovata teknologiaa ja sen käyttötapoja työhönsä sopivaksi.
– Olennaisinta olisi, että digivälineiden käyttötavat ovat kuhunkin työtehtävään sopivia. Vaikka sote-ammattilaiset eivät valitse digivälineitä, heitä voidaan osallistaa niiden käyttötavoista päättämiseen. Digitoimijuuden suunnitelmallinen vahvistaminen on avain digivälineiden hyödyntämiseen.
Työpuntari: sote-ammattilaiset haluavat osallistua päätöksentekoon
Työterveyslaitoksen yhteiskunnallisen foorumin, Työpuntarin, vuoden teemana on Voimaa soteen. Vuoden ensimmäisten puntarointien tulokset osoittavat, että sote-ammattilaisten mielestä heillä on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon.
Puntaroinneissa on kysytty muun muassa, kuuluvatko sote-työntekijöiden kokemukset julkisessa keskustelussa, onko sote-henkilöstössä mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen ja onko päätöksentekijöillä ajantasainen kuva sote-työn arjesta.
Valtaosa vastaajista on ollut sote-ammattilaisia. He arvioivat vaikutusmahdollisuutensa vähäisemmiksi kuin samoihin kysymyksiin vastanneet työelämän asiantuntijat.
Kipinä-kilpailu kerää kehittämisehdotuksia työyksiköiltä
Myös Työterveyslaitoksen hyvinvointialueiden työhyvinvointia seuraava tutkimusryhmä suosittelee työntekijöiden mukaan ottamista soten kehittämiseen. Työtehtävät koetaan voimavaroiksi, kun työn sisältöön ja työn tekemisen tapoihin pystyy vaikuttamaan.
– Muutos yhtenäiseksi hyvinvointialueeksi on vasta alussa. Työntekijät kannattaa ottaa mukaan toteuttamaan muutosta yhdessä. Kehittämistyötä on syytä ripotella mukaan työaikasuunnitteluun ja toistuviin palavereihin, vanhempi asiantuntija Mervi Halonen Työterveyslaitoksesta suosittelee.
Sote-organisaatioiden kiinnostuksesta kehittää yhteistyötä kertoo sekin, että tutkimusryhmä on saanut viitisen sataa ehdotusta Kipinä-kilpailussa. Kilpailussa Mitä kuuluu? -organisaatioiden työyksiköt kirjaavat tulosportaaliin kehittämistoimenpiteitään. Viisi parasta ehdotusta palkitaan myöhemmin.
Katso Työpuntarin webinaari
Hyvinvointialueet tiukoilla - mutta mikä sotessa sujuu? | Yle Areena
Tutustu
-
Työterveyslaitoksen Työpuntarissa ruodimme ja puntaroimme työelämän tärkeitä kysymyksiä. Vuonna 2024 Työpuntarissa keskitytään sote-alan työoloihin ja työhyvinvointiin.
-
Työpuntari-sivulla puntaroinnit tuloksineen: Voimaa soteen Työpuntarista | Työterveyslaitos (ttl.fi)
-
Tutkimustietoa ja oppaita sote-alan johdolle, esihenkilöille ja sote-ammattilaisille: Työpuntarin sote-tärpit | Työterveyslaitos (ttl.fi)
-
Tuoreen webinaarin esitysmateriaalit pyydettäessä median käyttöön Työterveyslaitoksen viestinnästä: paivi.lehtomurto@ttl.fi
Lisätiedot
-
Vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, Työterveyslaitos, puh. 043 824 5928, tiina.koivisto@ttl.fi
-
Vanhempi asiantuntija Mervi Halonen, Työterveyslaitos, puh. 050 515 1676, mervi.halonen@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Väestörakenteen muutosvaikutuksia tutkiva LIFECON-hanke sai jatkorahoituksen14.6.2024 11:59:53 EEST | Uutinen
Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutuksia tutkiva LIFECON-hanke sai jatkorahoituksen vuoteen 2027 asti. Jatkokaudella hankkeen tutkimuksen ja vuorovaikutustoiminnan on tarkoitus vastata erityisesti ajankohtaisiin, hallituksen ja ministeriöiden tunnistamiin tarpeisiin. LIFECON-hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) DEMOGRAPHY-ohjelma ja sitä toteuttavat Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla).
Undersökning: hantering av arbetsbelastningen måste utgöra en del av beredskapsplaneringen13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Vid arbetsplatsernas beredskapsplanering beaktas sällan tryggandet av arbetstagarnas funktionsförmåga och arbetshälsa. Särskilt i säkerhetskritiska arbeten är det dock just människans funktionsförmåga som avgör hur man presterar på arbetsplatsen. Hantering av arbetsbelastningen måste därför utgöra en del av beredskapsplaneringen.
Tutkimus: työkuormituksen hallinta on otettava osaksi valmiussuunnittelua13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Työpaikkojen valmiussuunnittelussa otetaan harvoin huomioon työntekijöiden toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen. Etenkin turvallisuuskriittisissä töissä työpaikan suoriutuminen on kuitenkin kiinni juuri ihmisen toimintakyvystä. Työkuormituksen hallintaa onkin otettava osaksi valmiussuunnittelua.
Study: workload management needs to be incorporated into contingency planning13.6.2024 08:30:00 EEST | Press release
Workplace contingency planning rarely takes into account the safeguarding of employees’ functional capacity and well-being at work. However, especially in safety-critical work, the performance of the workplace depends on the functional capacity of people. Therefore, workload management needs to be incorporated into contingency planning.
Kutsu 11.6.2024: Maahanmuuttajien perheenyhdistäminen, lainsäädäntö ja väestön kehitys10.6.2024 22:29:29 EEST | Kutsu
DEMOGRAPHY Talks tarjoaa tuoretta tutkimustietoa aiheesta "Perheenyhdistäminen ja väestön kehitys – lainsäädännön vaikutus kotoutumiseen" 11.6. klo 14–15
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme