Sote saadaan sujumaan vahvistamalla sote-ammattilaisten digitoimijuutta suunnitelmallisesti
Soten sujumisen keskeinen edellytys, digiteknologian hyödyntäminen, edellyttää sote-ammattilaisten digitoimijuuden vahvistamista suunnitelmallisesti. Teknologian nykyistä parempi hyödyntäminen vaatii sote-ammattilaisten näkemyksen ja osaamisen ottamista huomioon nykyistä paremmin. Työntekijät tarvitaan mukaan myös työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 3.5.2024
Hyvinvointialueiden arkea rassaa digitaalisten tietojärjestelmien yhteensopimattomuus ja sote-ammattilaisia kuormittaa potilas- ja asiakastietojen kirjaamistarve. Ongelmaan on kuitenkin tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja.
– Kirjaamista on ennen kaikkea saatava sujuvoitettua. Työyhteisötasolla on löydettävä yhteinen käsitys, mitä kirjataan. Tässä kannattaisi hyödyntää rohkeasti hyvinvointialueilla syntyneitä parhaita kokemuksia. Olennaista on keskittyä tarpeellisimpaan kirjaamiseen ja sen automatisoimiseen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto Työterveyslaitoksesta korostaa.
Digitoimijuus lisää halua hyödyntää digivälineitä
Koivisto tietää mistä puhuu. Hänen väitöskirjansa tarkasteli digitaalisten välineiden käyttöä terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Sotealan ammattilaisten näkemyksiä ja osaamista ei ole riittävästi huomioitu digiteknologian käytössä.
Yksi ratkaisu on digitoimijuuden vahvistamisessa. Digitoimijuus tarkoittaa ammattilaisen kykyä selviytyä, säädellä ja ohjata digivälineiden käyttöä omassa työssään. Sotealan ammattilaiset haluavat muovata teknologiaa ja sen käyttötapoja työhönsä sopivaksi.
– Olennaisinta olisi, että digivälineiden käyttötavat ovat kuhunkin työtehtävään sopivia. Vaikka sote-ammattilaiset eivät valitse digivälineitä, heitä voidaan osallistaa niiden käyttötavoista päättämiseen. Digitoimijuuden suunnitelmallinen vahvistaminen on avain digivälineiden hyödyntämiseen.
Työpuntari: sote-ammattilaiset haluavat osallistua päätöksentekoon
Työterveyslaitoksen yhteiskunnallisen foorumin, Työpuntarin, vuoden teemana on Voimaa soteen. Vuoden ensimmäisten puntarointien tulokset osoittavat, että sote-ammattilaisten mielestä heillä on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon.
Puntaroinneissa on kysytty muun muassa, kuuluvatko sote-työntekijöiden kokemukset julkisessa keskustelussa, onko sote-henkilöstössä mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen ja onko päätöksentekijöillä ajantasainen kuva sote-työn arjesta.
Valtaosa vastaajista on ollut sote-ammattilaisia. He arvioivat vaikutusmahdollisuutensa vähäisemmiksi kuin samoihin kysymyksiin vastanneet työelämän asiantuntijat.
Kipinä-kilpailu kerää kehittämisehdotuksia työyksiköiltä
Myös Työterveyslaitoksen hyvinvointialueiden työhyvinvointia seuraava tutkimusryhmä suosittelee työntekijöiden mukaan ottamista soten kehittämiseen. Työtehtävät koetaan voimavaroiksi, kun työn sisältöön ja työn tekemisen tapoihin pystyy vaikuttamaan.
– Muutos yhtenäiseksi hyvinvointialueeksi on vasta alussa. Työntekijät kannattaa ottaa mukaan toteuttamaan muutosta yhdessä. Kehittämistyötä on syytä ripotella mukaan työaikasuunnitteluun ja toistuviin palavereihin, vanhempi asiantuntija Mervi Halonen Työterveyslaitoksesta suosittelee.
Sote-organisaatioiden kiinnostuksesta kehittää yhteistyötä kertoo sekin, että tutkimusryhmä on saanut viitisen sataa ehdotusta Kipinä-kilpailussa. Kilpailussa Mitä kuuluu? -organisaatioiden työyksiköt kirjaavat tulosportaaliin kehittämistoimenpiteitään. Viisi parasta ehdotusta palkitaan myöhemmin.
Katso Työpuntarin webinaari
Hyvinvointialueet tiukoilla - mutta mikä sotessa sujuu? | Yle Areena
Tutustu
-
Työterveyslaitoksen Työpuntarissa ruodimme ja puntaroimme työelämän tärkeitä kysymyksiä. Vuonna 2024 Työpuntarissa keskitytään sote-alan työoloihin ja työhyvinvointiin.
-
Työpuntari-sivulla puntaroinnit tuloksineen: Voimaa soteen Työpuntarista | Työterveyslaitos (ttl.fi)
-
Tutkimustietoa ja oppaita sote-alan johdolle, esihenkilöille ja sote-ammattilaisille: Työpuntarin sote-tärpit | Työterveyslaitos (ttl.fi)
-
Tuoreen webinaarin esitysmateriaalit pyydettäessä median käyttöön Työterveyslaitoksen viestinnästä: paivi.lehtomurto@ttl.fi
Lisätiedot
-
Vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, Työterveyslaitos, puh. 043 824 5928, tiina.koivisto@ttl.fi
-
Vanhempi asiantuntija Mervi Halonen, Työterveyslaitos, puh. 050 515 1676, mervi.halonen@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Verktygslådan för psykisk hälsa användes närmare 130 000 gånger för att utveckla arbetshälsan14.4.2025 15:52:53 EEST | Pressmeddelande
Främjandet av arbetshälsan och den psykiska hälsan har gått från ord till handling med hjälp av Programmet för psykisk hälsa i arbetslivet. Under de senaste två åren har man på tusentals finländska arbetsplatser genomfört förändringar som stödjer arbetsflödet och arbetsförmågan genom att utnyttja Verktygslådan för psykisk hälsa. En av hemligheterna bakom populariteten var att verktygen passar in i arbetets vardag och ledarskap.
Mielenterveyden työkalupakkiin tartuttiin lähes 130 000 kertaa työhyvinvoinnin kehittämiseksi14.4.2025 15:52:53 EEST | Tiedote
Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä on päästy sanoista tekoihin Työelämän mielenterveysohjelman vauhdittamana. Viimeisen kahden vuoden aikana tuhansilla suomalaisilla työpaikoilla tehtiin työn sujuvuutta ja työkykyä tukevia muutoksia hyödyntämällä Mielenterveyden työkalupakkia. Yksi suosion salaisuus oli siinä, että työkalut sopivat osaksi työn arkea ja johtamista.
The Mental Health Toolkit was accessed nearly 130,000 times in order to develop well-being at work14.4.2025 15:52:53 EEST | Press release
The Mental Health at Work Programme has helped in shifting the promotion of well-being at work and mental health from words to action. Over the past two years, thousands of Finnish workplaces have used the Mental Health Toolkit to make changes that support the smooth flow of work and work ability. One of the secrets behind the popularity of the tools is that they are suitable for daily work and management.
Arbetskraft eller framtida medborgare? Attityden till invandring behöver friska vindar10.4.2025 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den nuvarande debatten om migration tjänar inte det finländska samhället och dess framtid. De politiska beslutsfattarna är ofta upptagna av stundens politiska tvister, utan att rikta blicken mot framtiden. Migranterna reduceras därför ofta till ett problem som bör lösas eller en resurs som bör utnyttjas. På DEMOGRAPHY-programmets diskussionstillfälle ”Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun” den 10 april 2025 sökte man ett nytt perspektiv på invandringsdebatten.
Työvoimaa vai tulevia kansalaisia? Suhtautuminen maahanmuuttoon kaipaa tuuletusta10.4.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Nykyinen keskustelu muuttoliikkeistä ei palvele suomalaista yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta. Poliittiset päättäjät ovat usein kiinni tämän hetken poliittisissa kiistoissa, eivätkä kohdista katsetta tulevaisuuteen. Muuttajat pelkistyvät siksi usein ongelmaksi, joka tulisi ratkaista tai resurssiksi, jota tulisi hyödyntää. DEMOGRAPHY-ohjelman Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun -tilaisuudessa 10.4.2025 etsittiin tuoretta näkökulmaa maahanmuuttokeskusteluun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme