Ammattikorkeakoulut tarvitaan mukaan kehittämään tohtorikoulutusta ja tutkijoiden urapolkuja
Suomi tarvitsee kansalliseen TKI-tavoitteeseen päästäkseen aivan uudenlaisia toimintatapoja, koska vanhat rakenteet harvoin synnyttävät radikaalisti uutta. Nyt tarvitaan ennen kaikkea laajasti yhteiskuntaan lisää tuottavuutta ja talouskasvun siemeniä. Suomi tarvitsee ammattikorkeakouluja työelämäläheisten soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan periaatteille rakentuvien tohtorikoulutusmallien ja tutkijoiden urapolkujen rakentamiseen. Tohtorikoulutusohjelmia rakennetaan ammattikorkeakouluihin jo nyt eurooppalaisten kumppaneiden kanssa.
Suomessa on ollut jo pitkään pulaa tutkijakoulutetusta henkilöstöstä. Tämä todettiin muun muassa parlamentaarisen TKI-työryhmän valmistelemassa monivuotisessa T&K-rahoitusta koskevassa suunnitelmassa. Sen arvioiden mukaan yksityisten ja julkisten TKI-investointien määrän kasvaessa tohtorikoulutettujen kysyntä tulee kasvamaan niin korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa kuin yksityisen sektorin tehtävissäkin.
Kyse ei ole yksinomaan tohtoreiden määrästä vaan heidän työllistymisestään ja jatkokehittymisestään. Suomi käyttää tulevina vuosina satoja miljoonia euroja uutta valtion rahaa tutkimus- ja kehittämistyöhön. Tämän rahan avulla tulisi rakentaa uudenlaisessa toimijoiden yhteistyössä entistä nopeammin, paremmin ja enemmän uusia tuotteita, palveluja, prosesseja ja teknologioita.
Ammattikorkeakoulujen tutkijakoulutettu TKI-henkilöstö on yli kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Ammattikorkeakoulut ovat ainoa organisaatio, jossa lähtökohtaisesti yhdistyvät korkeakoulutus, läheinen työelämäyhteys ja ekosysteemien rakentamisen taito. Tätä potentiaalia Suomella ei ole varaa hukata.
Suomi jää taas jälkeen eurooppalaisesta kehityksestä
Ammattikorkeakoulut tai niitä vastaavat instituutiot ovat saaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana monissa maissa oikeuden kouluttaa tohtoreita. Saksassa useampi osavaltio on antanut paikallisille ammattikorkeakouluille oikeuden tohtorikoulutukseen, ja Alankomaissa ammattikorkeakoulut aloittivat omat tohtorikoulutuspilottinsa loppuvuodesta 2023. Portugalissa parlamentti hyväksyi esityksen tohtorikoulutuksen laajentamisesta paikallisiin ammattikorkeakouluihin (polytechnic) helmikuussa 2023. Sveitsissä ammattikorkeakouluilla on oikeus tohtorikoulutukseen yhteistyössä yliopistojen kanssa.
- Suomen keskeisissä kilpailijamaissa ammattikorkeakoulujen asemaa on vahvistettu erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Tohtoriohjelmien ja ammattikorkeakoulujen soveltavaa tutkimustoimintaa tukevien rahoitusinstrumenttien kehittämisen avulla on saatu aikaan aivan uudenlaista työelämän toivomaa TKI-työtä, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Tohtorikoulutuspilottien tavoitteet yksi yhteen ammattikorkeakoululain kanssa
Tämän vuoden alussa käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tohtorikoulutuksen pilotointi vuosille 2024–2027. Tohtorikoulutuspilottien tavoitteena on lisätä tohtorikoulutettujen liikkuvuutta yliopistojen ja muun työelämän välillä, joustavoittaa tohtorikoulutuksen prosessia ja sisältöä sekä lisätä tohtoreiden työllistymistä laajasti yhteiskunnan eri sektoreille. Suomessa pulaa tutkijakoulutetuista ollaan ratkaisemassa yksinomaan yliopistojen voimin, ja niille myönnettiin yli 250 miljoonaa tuhannen tohtorin kouluttamista varten nk. tohtorikoulutuspilotteihin.
- Jos pilottien tavoitteita peilaa ammattikorkeakoululain ja yliopistolain kirjauksiin, olisi tämänkaltaisten tohtorikoulutusohjelmien perustaminen päivänselvästi ammattikorkeakoulujen toimintakenttää. Järkevää olisikin ollut ottaa ne heti tässä vaiheessa mukaan kehittämistyöhön. Seuraavaksi Suomessa tulee käynnistää Alankomaiden tapaan ammattikorkeakoulujen omien tohtorikoulutusohjelmien pilotti, jotta voimme uudella tavalla vastata työelämän tarpeisiin, vaatii toiminnanjohtaja Mielityinen.
Duaalimalli edellyttää selkeää työnjakoa ja edellytyksiä lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen
Tohtorikoulutus on osa kokonaisuutta, jolla varmistetaan elinvoimaisen ja toimivan duaalimallin tulevaisuus. Eurooppalaisia duaalisia korkeakoulujärjestelmiä koskevassa tutkimuksessa on selkeästi havaittu, että duaalinen korkeakoulujärjestelmä on elinvoimainen silloin, jos temaattinen työnjako korkeakoulusektoreiden välillä on selkeä, ja sekä yliopistoilla että ammattikorkeakouluilla on välineet ja resurssit tehtäviensä hoitamiseen.
- Suomessa on edetty vastakkaiseen suuntaan; yliopistoja on työnnetty ammattikorkeakoululain suuntaan edellyttämällä työelämälähtöisyyden lisäämistä niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin. Ammattikorkeakouluille ei taas ole haluttu antaa välineitä tai resursseja tehdä sitä, mitä laissa niiltä halutaan, summaa Mielityinen.
Suomalaiset ammattikorkeakoulut tavoittelevakin nyt soveltavaan tutkimukseen suuntautuneiden tohtorikoulutusohjelmien tuomista Suomeen eurooppalaisten kumppanien kanssa. Erityisesti eurooppalaiset yliopistot -alliansseissa mukana olevat ammattikorkeakoulut rakentavat parhaillaan eurooppalaisten kumppanikorkeakoulujen kanssa malleja, joiden myötä allianssit voivat tarjota tohtorikoulutusta Suomessa osana yhteistyötä.
Yhteyshenkilöt
Ida MielityinenToiminnajohtajaAmmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Puh:0505940731ida.mielityinen@arene.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Kiinan paras yliopisto haluaa oppia suomalaisesta ammattikorkeakoulukonseptista – Sopimus tehtiin tasavallan presidentti Stubbin vierailun yhteydessä31.10.2024 09:15:23 EET | Tiedote
Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin Kiinan valtionvierailun yhteydessä allekirjoitettiin ammattikorkeakoulujen Kiina-verkoston ja Kiinan huippuyliopisto Tsinghuan välinen aiesopimus yhteistyöstä, jonka avulla kehitetään yhdessä ammattikorkeakoulutuksen ja tutkimuksen konseptia kiinalaisten korkeakoulujen ja yhteiskunnan tarpeisiin ja kontekstiin.
Ammattikorkeakoulut luovat elinvoimaa koko Suomeen – Arene julkaisee alue- ja kuntavaalitavoitteensa23.10.2024 09:15:26 EEST | Tiedote
Ammattikorkeakouluilla on kriittinen merkitys koko Suomen elinvoiman takaajina. Ne kouluttavat työmarkkinoille korkeakoulutettuja osaajia, tekevät työelämää hyvin palvelevaa soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä sekä edistävät koulutusperäistä maahanmuuttoa. Ammattikorkeakoulujen kyvykkyys ja rooli alueiden elinvoimalle ja talouskasvulle on tunnistettava nykyistä paremmin niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Ammattikorkeakoulujen alue- ja kuntavaalien teemat ovat ammattikorkeakoulujen omistajapolitiikka, niiden kotiuttaman EU-rahoituksen merkitys, hyvinvointialueiden kehittäminen, koulutusperäinen maahanmuutto sekä opiskelija-asuntojen saatavuus.
Hallituksen kaavailut sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksien muuttamisesta eivät ratkaise työvoimapulaa – ammattikorkeakoulutuksen ja tutkimuksen potentiaali jää piiloon8.8.2024 09:50:56 EEST | Tiedote
Hallitus esittää sosiaalityöntekijöitä koskevien kelpoisuuksien uudistamisen ja näin helpottaa sosiaalipalveluiden työntekijäpulaa. Lakiehdotus tekee alan kelpoisuussääntelystä epäselvää ja luo koulutuspolkujen näkökulmasta järjettömiä rakenteita. Osaajapulan ratkaisu vaatii esitettyä suurempia muutoksia kelpoisuusehtoihin, työolosuhteisiin, palkkaukseen ja koulutusmääriin. Merkittävin ongelma esityksessä on koulutusten kaavamainen tarkastelu tutkintonimikkeiden kautta, ja yliopistolähtöisesti. Lähtökohta tulisi olla tutkintojen tuottamat tosiasialliset valmiudet suhteessa työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakoulutuksen ja niissä tehtävän tutkimuksen mahdollisuuksia ei huomioida.
Yrityskysely osoittaa: Ammattikorkeakoulut kiinnostavimpia TKI- yhteistyökumppaneita yrityksille26.6.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Kauppakamareiden kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut ovat kiinnostavimpia yhteistyökumppaneita yrityksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyössä. Erityisen kiinnostavia TKI-yhteistyökumppaneita ammattikorkeakoulut ovat pienille ja keskisuurille yrityksille. Keskuskauppakamarin ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan julkisten TKI-panostusten suuntaamiselle voidaan juuri nyt vaikuttaa yritysten kasvun edellytyksiin ja lisätä pk-yritysten TKI-toimintaa.
T&K-rahoituksen suuntaamista ohjaava monivuotinen suunnitelma on oikeilla jäljillä – Osaajapula voi vesittää investoinnit14.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomi investoi tulevina vuosina niukkuudesta huolimatta satoja miljoonia euroja lisää rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen. Tämän rahoituksen kohdentamista ohjaavan monivuotisen suunnitelman linjaukset edellyttävät rahoituksen suuntaamista yritysten ja tutkimusorganisaatioiden ekosysteemien kehittymiseen ja uusien toimijoiden mukaan saamiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ammattikorkeakoulujen rooli ja potentiaali T&K-järjestelmän uudistamisen tunnistetaan suunnitelmassa jo verrattain hyvin. Ammattikorkeakoulut ovat kaikista tutkimus- ja koulutusorganisaatiosta monipuolisimpia, alueellisimpia sekä verkostuneimpia toimijoita. Näin ollen juuri ammattikorkeakoulut voivat edistää parhaiten rahoituksen nopeaa vaikuttavuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme