Kylmyys jarruttaa valkoposkihanhien muuttoa
Viikon jakson aikana valkoposkihanhien muutto ei ole juuri edistynyt vapun pientä hyppäystä lukuun ottamatta.
![Valkoposki- ja tundrahanhia Parikkalan Saaren Pohjanrannassa 4.5.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.](/data/images/public/69817869/70186195/953a9ebb-3cf5-4ade-8c91-3caa239c14a2-w_720.jpg)
Viikon jakson aikana valkoposkihanhien muutto ei ole juuri edistynyt vapun pientä hyppäystä lukuun ottamatta. Kolea sää etenkin idässä on hidastanut nurmien kasvukauden alkua. Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Savossa pellot ovat vielä keltaisena ja ruskeina, joten syötävää valkoposkihanhilla on täällä varsin niukasti.
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan jaksolla havaittiin eniten muuttavia valkoposkihanhia vappuaattona Helsingin Vuosaaresta, 13 500 hanhea. Toukokuun puolella muuttajamäärät ovat olleet parhaimmillaankin muutamia tuhansia Etelä- ja Kaakkois-Suomessa.
Levähtäviä ja ruokailevia valkoposkihanhia on arvioitu enimmillään 4.5.2024 Kouvolan Jaalanlahdella, 20 000 hanhea. Savon suurin paikallismäärä on puolestaan 2 500 valkoposkihanhea Joroisten Pasalassa vappupäivänä, Etelä-Karjalan 8 000 Parikkalan Pohjanrannassa 4.5. ja Pohjois-Karjalan 8 000 Liperin Siikakoskella 1.5.
Suomessa levähtävän Barentsinmeren valkoposkihanhikannan määrää on vaikea arvioida, mutta se liikkuu karkeasti parissa sadassatuhannessa. Läpimuuttava kanta yhteensä on noin 1,2 miljoonaa valkoposkihanhea.
Suomalais- ja saksalaistutkimusten yhdistetyssä GPS-lähetinhanhiaineistossa kymmenen on Suomessa: viisi Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueelle (Pukkila kolme ja Kouvola kaksi), sekä viisi Karjalassa ja Savossa: Siilinjärvellä, Rantasalmella, Parikkalassa, Polvijärvellä, Liperissä ja Kiteellä. Yksi lähetinhanhi oli useita päiviä Tohmajärvellä, mutta palasi Parikkalaan. Aunuksessa on yksi tai kaksi, Virossa 18, Tanskassa neljä, Saksassa 12 ja Alankomaissa kuusi.
Miltä vaikuttaa lähipäivien sää valkoposkihanhien muuton kannalta? Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen kertoo:
”Tuleva viikko on kokonaisuudessaan kylmä, aluksi jopa poikkeuksellisen kylmä. Koska näkyvyys on koko ajan erinomainen eikä laajoja sadealueita tai pahaa vastatuulta ole esteenä, voisivat valkoposkihanhet hyvin saapua tällä viikolla Suomeen yhä lisääntyvässä määrin. Ne eivät ole niin arkoja kylmyydelle kuin tropiikista saapuvat pikkulinnut.
Voisi kuitenkin arvioida, että hanhet pysähtyvät tavallista herkemmin ja pitemmäksi aikaa ruokailemaan Suomen pelloille odottaessaan lämpimiä myötätuulia. Ensi viikonlopun tienoilla näyttää kuitenkin siltä, että luoteenpuoleinen viileä ilmavirtaus voimistuu, mikä estää hanhien muuttoa ja toisaalta siirtää siitä kaakkoon, Suomen ohi.”
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Lähteet ja linkkejä
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
- Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
- Christian-Albrechts-Universität zu Kiel
- Artportalen.se
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252
Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144
Kuvat
![Valkoposki- ja tundrahanhia Parikkalan Saaren Pohjanrannassa 4.5.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.](/data/images/public/69817869/70186195/953a9ebb-3cf5-4ade-8c91-3caa239c14a2-w_240.jpg)
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Takajärven tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta (Satakunta, Varsinais-Suomi)28.6.2024 12:00:59 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Varsinais-Suomen ELY-keskus) on 24.4.2024 toimitettu vireille Takajärven tuulivoimahanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma).
Sinilevähavainnot lisääntyneet runsaasti sekä meri- että sisävesialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)27.6.2024 12:31:37 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot Lounais-Suomesta ovat lisääntyneet. ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu runsaasti sekä Saaristomerellä että sisävesillä. Havaintoja on myös Selkämereltä. Myös Rotarien seurantaan ja Vesi.fi-palveluun on tallennettu runsaita sinilevähavaintoja.
SeaMoreEco-hanke kartoittaa rannikkovesiä ja kehittää kunnostustoimenpiteitä (Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa)26.6.2024 12:15:25 EEST | Tiedote
Pohjoisen Pohjanlahden matalat merialueet ovat tärkeä osa Itämerta, sillä alueiden biologinen monimuotoisuus on laaja. Samalla nämä matalat merialueet ja niiden lajit ovat alttiita ihmistoiminnan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Nyt toista vuotta käynnissä oleva SeaMoreEco-hanke pyrkii kehittämään tehokkaita menetelmiä näiden arvokkaiden elinympäristöjen kartoittamiseksi sekä hoitamiseksi.
Saaristomerellä runsaasti sinilevähavaintoja, esiintymiä myös Lounais-Suomen sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)20.6.2024 12:20:58 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet tällä viikolla runsaasti monin paikoin Saaristomerta, ja havaintoja on tullut myös Lounais-Suomen järviltä. Sinilevää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Havaintoja on tallennettu myös Rotarien seurantaan sekä Vesi.fi-palveluun. Lämpimällä säällä leväesiintymät voivat runsastua entisestään, tuulinen sää puolestaan sekoittaa vesimassaa ja estää laajojen levälauttojen muodostumista.
Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet kääntyneet laskuun, tulvahuiput takana myös muualla Vuoksen vesistöalueella (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)19.6.2024 11:06:25 EEST | Tiedote
Kuiva toukokuu ja suuret juoksutukset ovat kääntäneet Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet laskuun. Tulvahuiput jäivät selvästi aiemmin keväällä ennustettua alemmas. Saimaa on kuitenkin edelleen 55 cm ja Pielinen 25 cm ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Vesistöalueen muut järvet ovat jo pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia tai niiden alapuolella. Uhkaava tulvatilanne oli muistutus siitä, että tulviin varautumiseen tulee kiinnittää vesistöalueella huomiota myös tulevaisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme