Raportti: Länsi-Balkanin nuorten maastamuutto on uhka alueen demokratialle ja tulisi huomioida myös EU:ssa

Raportti tarkastelee alueen kehitystä tilastojen ja kuuden paikallisen asiantuntijan analyysin valossa. Esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovinassa peräti 79 prosenttia insinööreistä, 81 prosenttia maisterin tutkinnon suorittaneista ja 75 prosenttia teknisten tieteiden tohtoreista on muuttanut pois maasta vuoden 1995 jälkeen.  Albaniassa puolestaan on enää noin sata lääkäriä 100 000 asukasta kohti, kun keskiarvo EU-maissa on 384 lääkäriä.

- Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan sekä Pohjois-Makedonian väestöstä 30–50 prosenttia on muuttanut viime vuosikymmeninä ulkomaille, pääosin EU-maihin. Se aiheuttaa mittavia riskejä yhteiskuntien kantokyvylle, etenkin kun lähtijät ovat pääosin koulutettuja nuoria, toteaa hankevastaava Jelena Simić.

Työttömyys on Balkanin maissa etenkin nuorten keskuudessa korkeaa. Parempi elintaso ja työllistymismahdollisuudet ovatkin pääsyitä nuorten maastamuutolle. Raportti osoittaa, että myös korruptio, poliittinen epävakaus ja tyytymättömyys maiden demokratiaan vaikuttavat nuorten suunnitelmiin muuttaa pois kotimaistaan.

- Nuorten vähäinen motivaatio osallistua poliittiseen elämään johtuu olennaisesti siitä, etteivät he usko voivansa vaikuttaa maidensa asioihin. He haluavat elää oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa, mutta epäilevät, voiko se toteutua kotimaassa. Pahimmillaan se synnyttää passiivisuutta, joka vähentää poliittista painetta uudistuksiin, korostaa Simić. 

Raportin mukaan Länsi-Balkanin maiden halukkuutta ratkaista sisäisiä ongelmiaan pienentää osaltaan se, että niiden taloudet ovat riippuvaisia maasta muuttaneiden rahalähetyksistä. Myös EU:n jäsenmaihin kohdistuu raportissa kritiikkiä. Vanhenevan väestön ja työvoimapulan kanssa kamppailevat maat, kuten Saksa, ovat helpottaneet työvoiman rekrytoimista Länsi-Balkanilta. 

- Esimerkiksi työperäinen maahanmuutto näyttäytyy ratkaisuna EU-jäsenmaiden ongelmiin, mutta lähtömaissa siirtolaisuuden vaikutukset voivat olla päinvastaisia. Vaikutukset voivat olla EU:lle kokonaisuutena haitalliset, jos poismuutto horjuttaa lähialueiden taloutta ja demokratiaa. Muuttoliikkeeseen tarvitaan tasapainoa, jottei se altista lähialueitamme Venäjän ja Kiinan vaikutusvallalle, Simić arvioi. 

Raportti esittää myös ratkaisuja, jotka voivat hillitä nuorten maastamuuttoa. 

- Tärkeintä on ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon, jotta he voivat edistää kotimaissaan demokratiaa ja vakautta. Siten voidaan palauttaa nuorten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja maidensa tulevaisuuteen Simić sanoo. 

Brain Drain, weak democracy, and limited prospects for the future – Case studies of youth migration in Albania, Bosnia and Herzegovina and North Macedonia -raporttia esitellään Euroopan demokratian tilaa ja EU:n laajentumista käsittelevässä seminaarissa maanantaina 13.5.2024 kello 9.30–12.00 Musiikkitalon Terassilämpiössä. Raportista keskustelemassa ovat sen kirjoittajat. Seminaarin avauspuheenvuoron pitää presidentti Tarja Halonen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen tilaisuuteen säätiön verkkosivulla. 

Raportti on toteutettu osana Kalevi Sorsa -säätiön demokratiahanketta Länsi-Balkanilla. Hanke toteutetaan Suomen ulkoministeriön tuella.