Etelä-Savon ELY-keskus kerää tietoja maakunnan kangasvuokoista
Etelä-Savon ELY-keskus pyytää ilmoittamaan kangasvuokkohavainnoista, jotta laji voidaan huomioida paremmin esimerkiksi maankäytössä. Ilmoitukset voi tehdä sähköpostilla luonnonsuojeluasiantuntija Juho Kolehmaiselle, juho.kolehmainen@ely-keskus.fi.
Kangasvuokko on Suomessa rauhoitettu jo vuonna 1952, mutta rauhoituksesta huolimatta laji on vähentynyt ja luokiteltu viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi. Rauhoitettuna lajina kangasvuokon poimiminen tai muu vahingoittaminen on kielletty. Tietoja kangasvuokoista päivitetään ja havaintotietoja kerätään, jotta saadaan ajantasaista tietoa lajin esiintymisestä Etelä-Savon alueella.
Etelä-Savon ELY-keskus päivittää maakunnan alueella esiintyvän kangasvuokon ja muiden uhanalaisten kasvien esiintymispaikkojen tietoja kesän aikana. Osalle kohteita voidaan tehdä maastokäynti tietojen päivittämistä varten. Tällöin lasketaan, kuinka monta yksilöä alueella esiintyy ja kuinka laajalla alueella kasvia esiintyy sekä arvioidaan voisiko laji hyötyä jostain elinympäristön hoitotoimenpiteestä, kuten varjostavan puuston raivauksesta. Mahdolliset hoitotoimenpiteet ovat aina maanomistajille vapaaehtoisia.
"Etelä-Savon ELY-keskus on kiinnostunut kaikista kangasvuokkojen havaintotiedoista. Vaikka ilmoitettu paikka olisikin jo viranomaisten tiedossa, havainnon ilmoittamisella saadaan arvokasta tietoa paikan nykytilasta. Osalla kangasvuokkopaikkoja viimeisestä seurantakerrasta voi olla jo pitkäkin aika ja tilanne on voinut muuttua edellisen käynnin jälkeen", Etelä-Savon ELY-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Juho Kolehmainen kertoo.
Kukkiva kangasvuokko on helppo tunnistaa
Kangasvuokko (Pulsatilla vernalis) kukkii yleensä toukokuussa, mutta varhaisimmat yksilöt aloittavat kukinnan jo huhtikuun puolella. Se tarjoaa siten mettä kevään ensimmäisille pölyttäjille. Kangasvuokon tunnistaa suurista vaaleista kukista, jotka ovat yleensä kermanvalkoiset. Etelä-Savossa tavataan yksittäisillä paikoilla myös liilanpunaista värimuotoa. Kukinnan jälkeen kukkaperät saattavat nousta yli 30 senttimetrin korkeuteen, jotta lenninhaivenella varustetuilla siemenillä olisi mahdollisimman hyvät leviämismahdollisuudet. Kukkimatonta kangasvuokkoa voi olla vaikea havaita, sillä sen lehtiruusukkeiden ikivihreät lehdet kasvavat lähes maanmyötäisesti.
Kangasvuokon voi löytää kuivilta ja valoisilta harjumänniköiltä sekä hiekkaisilta puolukka- ja kanervakankailta. Suomessa kangasvuokon levinneisyys painottuu Kaakkois-Suomeen Salpausselkien ja Etelä-Savon alueelle, vaikka lajin yksittäisiä esiintymiä tunnetaan Uudenmaan pohjoisosissa sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan eteläosassa. Monesti laji kasvaa myös hiekkaisilla teiden pientareilla tai polkujen reunoilla, mistä löytyy siementen itämistä helpottavaa paljasta maanpintaa. Etelä-Savon alueella havaintotietoja on erityisesti Mäntyharjun, Mikkelin, Puumalan, Sulkavan ja Savonlinnan alueilta.
Rauhoitetulla kangasvuokolla on monta uhkaa
Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Kielto koskee myös kasvin siementen keräämistä. Rauhoituksesta huolimatta kangasvuokkoja poimitaan ja siirretään edelleen jonkin verran pihoihin. Kangasvuokon kukat kuihtuvat kuitenkin maljakossa nopeasti ja se on kasvupaikan suhteen sen verran vaatelias, että se ei todennäköisesti tule menestymään pihaan siirrettynä.
Lisäksi kangasvuokolla on laaja juurakko, joka todennäköisesti vaurioituu, kun kasvi kaivetaan maasta ylös. Taimitarhoilta voi hankkia näyttäviä kangasvuokon sukulaiskasveja, esimerkiksi tarhakylmänkukkia tai arovuokkoja, jotka sopivat pihapiireihin istutettaviksi. Luonnossa kasvavat kangasvuokot tulee jättää rauhaan yhteisesti ihailtaviksi.
Keräämisen ohella merkittäväksi kangasvuokon uhkatekijäksi on noussut kasvupaikkojen umpeenkasvu ja tuhoutuminen mm. soranoton tai voimakkaiden metsätaloustoimien seurauksena. Asutuksen läheisyydessä kangasvuokkoa uhkaa kasvien poimimisen ja siirtämisen lisäksi myös rakentaminen ja tallaaminen. Päivitetyt tiedot ja uudet havaintopaikat tallennetaan viranomaisten käyttämiin järjestelmiin, jotta laji voitaisiin huomioida paremmin myös erilaisissa hankkeissa ja maankäytössä.
Yhteyshenkilöt
Juho Kolehmainenluonnonsuojeluasiantuntija
Puh:0295 024 133juho.kolehmainen@ely-keskus.fiTietoja julkaisijasta
Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.
Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli
puh. 0295 024 000
https://www.ely-keskus.fi/ely-etela-savo
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus
Etelä-Savossa haetaan ideoita uudeksi käytöksi vajaalle käytölle jääneisiin rakennuksiin26.9.2024 12:45:43 EEST | Tiedote
Etelä-Savon ELY-keskus on käynnistänyt hankkeen "Julkisen rakennuskannan uudet sisällöt", jolla ideoidaan uutta käyttöä vähälle käytölle jääneisiin, julkisiin rakennuksiin. Lempinimen Jurakausi saanut hanke toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa, joilla on paras tieto paikallisen rakennuskannan potentiaalista uudessa käyttötarkoituksessa.
Koulujen alkaminen vähensi työttömien naisten määrää24.9.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Etelä-Savossa oli elokuun lopussa 5 641 työtöntä, 453 henkilöä ja 9 % enemmän kuin vuosi sitten. Elokuun aikana kokonaan työttömien määrä laski 383:lla (6 %) ja lomautettujen määrä 46:lla (11 %). Työttömien naisten määrä laski 286:lla, isona syynä koulujen alkaminen. Työttömien miesten määrä laski vähemmän, 97:llä. Elokuun lopussa työttömänä oli 10,1 % työvoimasta.
1260 ukrainalaista siirtynyt kuntalaisiksi Etelä-Savossa11.9.2024 08:10:00 EEST | Tiedote
Tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia on siirtynyt kuntalaisiksi jokaisessa Etelä-Savon kunnassa. Eniten ukrainalaisia maakunnassa on sijoittunut Mikkeliin ja toiseksi eniten Pieksämäelle. Yhteensä tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia on siirtynyt kuntiin 1260.
Arvokkaiden lintuvesien kunnostus Pieksämäellä jatkuu26.8.2024 12:36:02 EEST | Tiedote
Etelä-Savon ELY-Keskus jatkaa kunnostusruoppauksia kahdella arvokkaalla lintuvesikohteella; Vehkalammella ja Kirkko-Surnuilla. Hanke toteutetaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka rahoittaa ympäristöministeriö. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt molemmille kohteille vesilain mukaiset luvat viime vuonna.
Kangasniemen Pukkiselän tilaa parannetaan vedenpintaa nostamalla22.8.2024 10:10:42 EEST | Tiedote
Etelä-Savon ELY-keskus aloittaa kunnostustyöt arvokkaalla lintuvesikohteella Kangasniemen Pukkiselällä. Pukkiselkää kunnostetaan rakentamalla pohjapato Pukkiselän ja Tiplammen väliseen uomaan, Luusniementien välittömään läheisyyteen. Pohjapadon tarkoitus on pidättää vettä järvessä kuivimpina aikoina ja ehkäistä näin järven umpeenkasvua. Hanke toteutetaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka rahoittaa ympäristöministeriö. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt vesilain mukaisen luvan pohjapadon rakentamiselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme