Pohjoismaisten puhtaan siirtymän kasvuyritysten rahoituksessa kapeikkoja

Selvityksen mukaan pohjoismainen puhtaan siirtymän markkina tarvitsee varovaisen arvion mukaan vähintään 15 miljardia euroa venture capital -sijoituksia seuraavan viiden vuoden aikana, mikäli hyvällä kasvupolulla halutaan pysyä.

”Tässä arviossa eivät ole mukana Northvoltin ja H2 Green Steelin kaltaiset jättimäiset rahoitussummat, jotka nostaisivat rahoitustarpeen vielä selkeästi korkeammaksi. Selvää toki on se, että mikäli miljardien eurojen teollisia hankkeita halutaan saada Pohjoismaihin, myös niihin on löydettävä riittävästi rahoitusta sekä paikallisesti että kansainvälisesti”, kommentoi Jakob Sandell, tutkimuksen koonnista vastannut Tesin tutkimuspäällikkö.

Keskimäärin pohjoismainen puhtaan siirtymän yritys saa ensimmäisen pääomasijoituksensa noin kaksi ja puoli vuotta perustamisensa jälkeen. Nopeimmin rahoitusta keräävät ohjelmistoyritykset, valmistavan teollisuuden yritysten rahoitus on hitaampaa. Ensimmäinen aikaisen kasvuvaiheen venture capital -sijoituskierros on kooltaan keskimäärin puoli miljoonaa euroa.

Viime vuonna siemenvaiheen rahoitus vähentyi huomattavasti: alle miljoonan euron ensisijoituksia oli vuonna 2023 vain 24 kappaletta; vuonna 2022 vastaavankokoisia rahoituskierroksia oli 59.

”Tarve globaaleja haasteita ratkaiseville yrityksille ja niiden riittävälle rahoitukselle ei ole vähentynyt. Kansainvälinen kilpailu puhtaiden ratkaisujen kehittämisestä on kovaa, ja meidän on pidettävä huolta siitä, että Pohjoismaat pysyvät tässä mukana”, kommentoi Pia Santavirta, Tesin toimitusjohtaja.

Pohjoismaiset sijoittajat eivät yksin riitä rahoittamaan tulevaa kasvua

Puhtaan siirtymän kasvuyritysten ja venture capital -sijoitusten lisäksi selvityksessä tarkasteltiin yrityksiin sijoittavia pohjoismaisia pääomasijoittajia laajemmin. Selvityksessä on mukana sekä yksinomaan puhtaaseen siirtymään erikoistuneita rahastoja että myös muihin sektoreihin sijoittavia rahastoja, jotka ovat kuitenkin tehneet sijoituksia puhtaan siirtymän kasvuyrityksiin.

Selvityksessä on mukana niin varhaiseen vaiheeseen sijoittavia venture capital -rahastoja sekä vakiintuneempiin kasvuyrityksiin sijoittavia buyout-, growth- ja infrarahastoja.

Aiempaan sijoitusdataan perustuvan arvion mukaan näillä rahastoilla on noin kuusi miljardia euroa sijoitettavana pohjoismaisiin puhtaan siirtymän kasvuyrityksiin.

”Pohjoismainen puhtaan siirtymän sijoituskapasiteetti on rajallinen verrattuna paljon suurempaan rahoitustarpeeseen. Siten vaihtoehdoiksi jäävätkin käytännössä vain ulkomaisiin sijoittajiin turvautuminen tai pohjoismaisen pääomamarkkinan kehittäminen sen kokoa kasvattamalla tai aiempaa suuremmalla keskittymisellä nimenomaan puhtaan siirtymän yrityksiin”, kommentoi Sandell.

Cleantech Scandinavian aiempi selvitys osoittaa, että edellisvuosien aikana pohjoismaisten pääomasijoittajien osuus pohjoismaisten puhtaan siirtymän kasvuyritysten rahoituksesta on vähentynyt. Vuonna 2017 osuus oli lähes 50 prosenttia, vuonna 2021 enää alle kymmenen prosenttia. Muutosta selittää osaltaan vuosikymmenen vaihteen kansainvälisen rahoituksen paisunut määrä.

”Harvalla pohjoismaisella pääomasijoittajalla on riittävän leveät hartiat suurimpien kasvuloikkien rahoittamiseen, ja siten eurooppalaisten ja globaalien pääomasijoittajien rooli onkin erityisesti myöhemmissä rahoituskierroksissa olennainen. Mikäli myöhempään vaiheeseen ei löydy pääomia, yrityksillä voi olla suuria haasteita päästä teollisen tuotannon vaiheeseen”, Sandell kommentoi.

1600 yritystä, jotka keskittyneet erityisesti pääkaupunkeihin

Selvityksessä on tunnistettu noin 1 600 pohjoismaista puhtaan siirtymän kasvuyritystä, jotka sekä hyödyntävät uutta teknologiaa että kasvavat kunnianhimoista vauhtia. Yritykset työllistävät yhteensä noin 32 000 työntekijää globaalisti ja Pohjoismaissa.

Yritysjoukko sisältää sekä aivan alkuvaiheen startupeja että miljoonien tehdashankkeita rakentaneita suurempia yrityksiä. Joukosta nousee erityisesti kiertotalouteen liittyvät yritykset, jotka pitävät kärkipaikkaa sekä yritysten määrässä että liikevaihdossa.

Yritykset keskittyvät erityisesti Pohjoismaisiin pääkaupunkeihin sekä Göteborgiin. Suomessa Helsingin lisäksi kasvukeskuksina nousevat esille Tampere ja Oulu.

Puhtaan siirtymän kasvuyrityksiä perustetaan Pohjoismaissa tasaiseen tahtiin karkeasti 140 kappaletta vuosittain, joskin perustamistahti vaikuttaa hieman hiipuneen viime vuosina.

”Pariisin ilmastosopimuksen puolentoista asteen tavoitteeseen pääseminen vaatii teollisen mittakaavan ratkaisuja. Me Tesillä näemme merkittävän mahdollisuuden siinä, että uusiin teknologioihin perustuvaa teollisuutta rakennetaan jatkossa puhtaan ja edullisen sähköntuotannon ympärille, ja siinä Suomella on vahva kilpailuvaltti", sanoo Santavirta.

Tästä pääset selvitykseen (enlanniksi)

Selvityksestä:

Selvityksessä on tarkasteltu pohjoismaisten puhtaan siirtymän kasvuyritysten saamaa venture capital -rahoitusta. Selvityksen yritykset on jaettu HolonIQ:n jaotteluun mukaan kymmeneen eri kategoriaan, ja selvityksen yrityksissä on aivan siemenvaiheen startupeista aina merkittävän kokoluokan kasvuyrityksiin. Yrityksiä on yhteensä noin 1600.

Valtaosa selvityksen yrityksistä on saanut venture capital -rahoitusta 2018–2024. Sen lisäksi selvitykseen on lisätty yrityksiä, joilla on yli kymmenen työntekijää ja joiden kasvu on yltänyt kahdenkymmenen prosentin vuosivauhtiin liikevaihdossa tai henkilöstömäärässä mitattuna. Lisäksi mukaan on valittu joitain sellaisia yrityksiä, jotka eivät mahdu edellä mainittuihin kategorioihin, mutta jotka ovat merkittäviä puhtaan siirtymän kasvuyrityksiä. Lisäksi seuraavien kriteereiden tulee täyttyä: Startupilla on päästöihin keskittyvä tai nettonollatavoitteeseen keskittyvä strategia. Yrityksen toiminta liittyy tiiviisti teemaan, joka on oleellinen nettonollatavoitteen saavuttamisessa. Yritys osoittaa innovaatiota tai teknologian käyttöä.

Puhtaan siirtymän kasvuyritysten lisäksi selvityksessä on tarkasteltu Pohjoismaissa toimivia pääomasijoittajia ja niiden kykyä rahoittaa puhtaan siirtymän yritysten kasvurahoituksen tarpeita.

Selvitystä ovat olleet tekemässä pohjoismaiset toimijat Tesi, Ilmastorahasto, Industrifonden, Almi Invest, EIFO, Investinor, ja Nysnø Climate Investments.