Perintöriitojen määrä kasvanut Suomessa jo kolmatta vuotta peräkkäin

Private Banking -palveluita tarjoava S-Pankki Private selvitti, miten Suomessa riideltiin perinnöistä vuosina 2013–2023. Selvitys kattaa kaikki vireille tulleet perintöasioihin liittyvät riidat Suomen käräjäoikeuksissa. 

Vuonna 2023 perintöasioihin liittyviä riitoja laitettiin vireille yhteensä 1 869. Määrä on noin kymmenen prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin, jolloin vireille laitettiin 1 699 riitaa. Kyseessä on kolmas perättäinen vuosi, kun perintöriitojen määrä kasvaa. Vuonna 2023 vireille tulleiden perintöriitojen määrä on suurin yhdentoista vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna.

Eniten perintöriitojen määrä kasvoi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa, jossa tuli vireille 35 prosenttia enemmän perintöriitoja kuin vuosina 2013–2023 keskimäärin. Myös Lapin (+28 %) ja Satakunnan (+27 %) käräjäoikeuksissa riitamäärät kasvoivat tuntuvasti. 

Suurin osa käräjäoikeuksissa vireille tulevista perintöriidoista liittyy tapauksiin, joissa erimielisyydet ovat alkaneet jo ennen varsinaista perinnönjakoa siten, että tuomioistuimen on täytynyt määrät kuolinpesän selvittäjäksi ja jakajaksi ulkopuolinen henkilö. Perintökiistat voivat velloa tuomioistuimissa vuosikausia ja kuormittaa kohtuuttoman paljon sekä henkisesti että taloudellisesti.

”Perintöriidat voivat pahimmillaan hajottaa perheen useamman sukupolven ajaksi. Haluamme kiinnittää huomiota tähän ilmiöön ja auttaa lisäämään tietoisuutta varallisuus- ja perintösuunnittelun merkityksestä”, sanoo johtaja Veera Kosonen S-Pankista. 

Kosonen vastaa S-Pankki Privaten varakkaille perheille suunnatusta Family Office -palvelusta sekä Wealth Planning -palvelusta eli varallisuus- ja perintösuunnittelusta. Kososen tiimi auttaa asiakkaita varallisuus- ja perintösuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä.

Uusimpien tilastojen mukaan joka neljännellä suomalaisella kotitaloudella on nettovarallisuutta yli 257 900 euroa, ja kaikkein varakkaimpia ovat 65–74-vuotiaat. Moni ajattelee, että varallisuus- ja perintösuunnittelun voi aloittaa vasta eläkepäivillä. Näin ei kuitenkaan kannattaisi toimia, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa aloittaa, sitä monipuolisemmat ovat mahdollisuudet. Varallisuus- ja perintösuunnittelu ei ole sidottu ikään – mitä enemmän on varallisuutta, sitä tärkeämpää on suunnitella perheelle pitkän aikajänteen varallisuussuunnitelma.

Kaikille sopivaa patenttiratkaisua ei ole olemassa, vaan varallisuus- ja perintösuunnittelussa lähdetään liikkeelle kunkin perheen yksilöllisestä tilanteesta ja tahtotilasta. Näin pyritään varmistamaan asiantuntijoiden avustuksella, että perheen varallisuus kehittyy turvallisesti yli sukupolvien.

”Jokainen perintöriita on yksinkertaisesti liikaa. Jos oma tilanne mietityttää, kannattaa kääntyä hyvissä ajoin asiantuntijoiden puoleen. Harva haluaa jättää jälkipolville riitaisaa perintöä ja siksi aiheesta kannattaisi keskustella avoimemmin, suunnitella asiat hyvissä ajoin etukäteen ja päivittää suunnitelmia tarvittaessa elämäntilanteen muuttuessa”, neuvoo johtaja Veera Kosonen. 

Selvitys perustuu Oikeusrekisterikeskuksen lukuihin siitä, kuinka paljon perintöasioihin liittyviä riitoja Suomen käräjäoikeuksissa tuli vireille vuosina 2013–2023. Uusimman selvityksen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiemmin julkaistujen selvitysten kanssa, mikä johtuu viranomaisten tilastointijärjestelmissä ja -käytännöissä tapahtuneista muutoksista.