EU-vaalien ehdokkaista 40 prosenttia on kunnanvaltuutettuja
Europarlamenttivaalien ehdokkaista lähes puolet eli 40 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Vuoden 2019 vaaleissa vastaava osuus oli kolmannes eli kunnanvaltuutettuja on nyt pyrkimässä aiempaa enemmän parlamenttiin. Yhteensä europarlamenttiin hakee 232 ehdokasta, joista 92 on tällä hetkellä kunnanvaltuutettuja. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi, että vaativien luottamustehtävien kasautuminen ja hoitaminen monella eri päätöksenteon portaalla voi olla haastavaa.
![](/data/images/public/2133/70214886/141c6162-c134-4227-8052-2c4bdd769dd5-w_720.jpg)
Europarlamenttivaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 75 kunnasta. Lukumääräisesti selvästi eniten ehdokkaita on ehdolla yli 100 000 asukkaan kaupungeista: Helsingistä 48, Espoosta 15, Vantaalta 15, Tampereelta 12 ja Turusta 10. Vähiten ehdokkaita on alle 5 000 asukkaan kunnista.
EU-vaaleissa ehdolla olevista 92 on tällä hetkellä kunnanvaltuutettuna. He edustavat kaikkiaan 50 Manner-Suomen kuntaa. Lisäksi Ahvenanmaan ehdokkaista toinen toimii myös kunnanvaltuutettuna. Kunnat, joista on eniten kunnanvaltuutettuja eurovaaliehdokkaina ovat Helsinki (6), Turku (6), Vantaa (6), Jyväskylä (5) ja Espoo (5). Kunnanvaltuutettujen osuus EU-vaaliehdokkaista on suurimmillaan yli 100 000 asukkaan kunnissa, ja pienin alle 5000 asukkaan kunnissa.
Ehdolla 31 kansanedustajaa, joista 25 tällä hetkellä myös kunnanvaltuutettuja
EU-vaaleihin ehdolle asettuneista kunnanvaltuutetuista 25 toimii kuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa, heistä kuusi valtuuston puheenjohtajana ja kolme hallituksen puheenjohtajana. Ehdolla olevista nykyisistä seitsemästä europarlamentaarikosta neljä on kunnanvaltuutettuja.
– Kuntakokemusta tarvitaan myös europarlamentissa, sillä selvityksemme mukaan keskimäärin 45 prosentilla kuntien päätösasioista on jonkinlainen EU-kytkös. EU siis vaikuttaa tavalla tai toisella merkittävään osaan kuntien tehtävistä tai kunnissa tehtävistä päätöksistä, tuo esille Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Ehdolla olevista eurovaaliehdokkaista 31 toimii myös kansanedustajana ja heistä 25 nyt myös kunnanvaltuutettuina. Näistä 25 tuplaroolituksella olevista yhteensä 13 on lisäksi tällä hetkellä aluevaltuutettuja. EU-vaaliehdokkaina on siis 13 henkilöä, jotka työskentelevät tällä hetkellä kansanedustajana, kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Näistä triplaroolissa olevista kolme on kunnan puheenjohtajistossa.
– Suomessa on mahdollista toimia luottamustehtävässä useammalla tasolla samaan aikaan: esimerkiksi kansanedustajana, europarlamentaarikkona ja kunnanvaltuutettuna. Tämä on pohjoismaisittain ainutlaatuista, Pekola-Sjöblom toteaa.
Marianne Pekola-Sjöblom arvioi, että vaativien luottamustehtävien kasautuminen ja hoitaminen monella eri päätöksenteon portaalla voi olla haastavaa.
- Jokainen tehtävä vaatii aikaa paneutua asioihin ja osallistua kokouksiin, jos jokaisella hallinnon tasolla aikoo hoitaa tehtäväänsä hyvin. Lisäksi tupla- ja triplaroolit voivat aiheuttaa roolien sekoittumista ja erilaisia jääviysongelmia, kun päätöksiä tehdään hallinnon eri tasoilla, jatkaa Pekola-Sjöblom.
Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin perussuomalaisia, demareita, vihreitä ja vasemmistoa. Koko ehdokaskaartiin verrattuna kunnanvaltuutettuina toimivat ehdokkaat ovat aavistuksen vanhempia; keski-ikä on 45 vuotta ja vaihtelee 21 vuodesta 72 vuoteen. Naisten osuus kunnanvaltuutettuina toimivista ehdokkaista on 53 prosenttia, kaikista ehdokkaista 45 prosenttia.
Europarlamenttivaalit 9.6.2024, ennakkoäänestys 29.5.-4.6.2024
Europarlamenttivaalit järjestetään joka viides vuosi, edellisen kerran toukokuussa 2019. Tämänkertainen äänestyspäivä on 9.6.2024, ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.-4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.-1.6.2024.
Suomesta europarlamenttiin valitaan kaikkiaan 15 edustajaa. Viimeisimmissä EU-vaaleissa on käynyt äänestämässä noin 40 prosenttia Suomessa asuvista Suomen kansalaisista.
Neljä kuntien kannalta tärkeää tavoitetta tulevalle EU-vaalikaudelle - Kohti ihmislähtöistä EU:ta!
-
Suomen kunnissa toteutetaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Varmistetaan, että kunnat onnistuvat!
-
Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä voimakkaasti!
-
EU-sääntelyssä ja rahoituksessa tulee huomioida Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja saavutettavuus.
-
Kuntien ja kaupunkien elinvoimaa on vahvistettava: Huolehditaan, että Suomi saa investointeja!
Lue lisää www.kuntaliitto.fi/euvaalit
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 56 34
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot romahtaneet24.6.2024 14:05:03 EEST | Tiedote
Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot olivat vuonna 2016 yhteensä noin 340 miljoonaa euroa kun taas vuonna 2024 arvioimme asiakasmaksutuottojen olevan enää noin 146 miljoonaa euroa. Nämä tiedot selviävät kunnille tekemästämme kyselystä varhaiskasvatuksen asiakasmaksukäytänteistä.
Kommunförbundet vill diskutera 92 förslag till normavveckling som kan spara över 200 miljoner euro13.6.2024 11:52:56 EEST | Tiedote
Kommunförbundet öppnar diskussionen om avveckling av normer som reglerar städernas och kommunernas verksamhet. Förbundet lyfter fram 92 exempel på normavvecklingar som kunde ge besparingar på mer än 200 miljoner euro.
Kuntaliitto esittää keskusteluun 92 kevennettävää normia, joilla on mahdollista säästää yli 200 miljoonaa euroa13.6.2024 11:02:57 EEST | Tiedote
Kuntaliitto avaa keskustelun kaupunkien ja kuntien toimintaa sääntelevien normien keventämisestä nostamalla esiin 92 normia, joiden purkamisella on mahdollista saada aikaan yli 200 miljoonan euron säästöt.
Kommundirektörer i skärselden - många olika orsaker till misstroende13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Misstroende mot kommundirektören har blivit vanligare under de senaste åren och misstroendeprocesserna uppstår snabbare. En misstroendeprocess även mot en kommundirektör som varit verksam länge i kommunen kan uppstå på kort tid och sluta med att kommundirektören avgår snabbt, till och med inom ett år. Också nya kommundirektörer kan bli tvungna att avgå snabbt på grund av misstroende.
Kunnanjohtajat kiirastulessa – epäluottamuksen syyt moninaiset13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Kunnanjohtajaan kohdistuvat epäluottamustilanteet ovat viime vuosina yleistyneet ja niiden syntymisprosessit ovat nopeutuneet. Pitkäänkin kunnassa toimineen kunnanjohtajan epäluottamusprosessi voi alkaa ja päätyä kunnanjohtajan eroamiseen nopeasti, jopa alle vuodessa. Myös uuden kunnanjohtajan epäluottamus voi johtaa kunnanjohtajan nopeaan eroamiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme