Bongaa pölyttäjä! Pölyttäjäviikonloppu innostaa tekemään havaintoja
Pölyttäjäviikonloppu on kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitettu matalan kynnyksen tapahtuma, jossa havainnoidaan pölyttäjiä. Havaintoja tehdään puolen tunnin ajan kukkaniityllä tai omalla pihalla joko lauantaina tai sunnuntaina 15.–16.6. Pölyttäjäviikonlopun tavoitteena on kartoittaa etenkin kaupunkiniityillä ja -pihoilla esiintyvää pölyttäjälajistoa, lähinnä perhosia ja kimalaisia, sekä innostaa kansalaisia pölyttäjien tarkkailuun ja suojeluun lähiympäristössään.
Perhosten ja kimalaisten tunnistus onnistuu valokuviin vertaamalla
Pölyttäjäviikonloppuun voi osallistua kuka tahansa havainnoimalla pölyttäjiä haluamassaan kohteessa. Erityisesti toivotaan pölyttäjähavaintoja kaupunki- tai taajama-alueelle perustetuilta uusniityiltä, mutta myös luonnonniityiltä tai vaikkapa omasta puutarhasta. Yleisimmät pölyttäjäviikonlopun aikana liikkeellä olevat pölyttäjät voi tunnistaa kuvallisen esitteen avulla, jossa on esitelty 26 eri pölyttäjää.
Lisäapua pölyttäjien määritykseen saa myös pölyttäjäviikonlopun Facebook-sivulta, jonne voi lähettää valokuvia pölyttäjistä asiantuntijoiden määritettäviksi.
Puolen tunnin tarkkailujakson aikana kertyneet havainnot ilmoitetaan mieluiten iNaturalist-kännykkäsovelluksen kautta. Sovelluksen käyttö vaatii rekisteröitymisen. Ohjeet tulevat toukokuun aikana Polyttajat.fi-sivustolle ja pölyttäjäviikonlopun Facebook-sivulle.
Vaihtoehtoisesti havainnot voi ilmoittaa yksinkertaisella verkkolomakkeella, jonka pystyy täyttämään helposti kännykällä tai tietokoneella. Tämä ei vaadi kirjautumista tai tunnistautumista. Lomakkeelle kirjataan havainnoinnin päivä, kellonaika, paikka, elinympäristö, havaintojen ilmoittaja sekä havaitut pölyttäjät ja niiden yksilömäärät.
Tulokset raportoidaan kesäkuun lopulla
Pölyttäjäviikonlopun tulokset raportoidaan tapahtuman Facebook-sivulla sekä Polyttajat.fi-sivustolla kesäkuun lopussa.
Pölyttäjäviikonloppu on saanut suuren suosion esimerkiksi Hollannissa. Tapahtuman suomalainen esikuva on talvisin järjestettävä, jo suosituksi luontotapahtumaksi kehittynyt Pihabongaus, jossa havainnoidaan lintuja.
Pölyttäjäviikonlopun järjestäjää Suomen ympäristökeskuksen PÖLYKOORDI-hanke yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton, WWF:n, Luonnontieteellisen keskusmuseon, Suomen Hyönteisseuran, Suomen Perhostutkijain Seuran, Uudenmaan ELY-keskuksen, Helsingin kaupungin ja Jyväskylän yliopiston kanssa.
Kansalaisten tekemät pölyttäjähavainnot ovat tärkeitä
Jopa 75 prosenttia maailman viljelykasveista on ainakin osittain riippuvaisia hyönteispölytyksestä. Maailman koko maataloustuotannosta noin 5–8 prosentin on arvioitu olevan suoraan riippuvaista eläinpölytyksestä. Planeettamme kukkivista kasvilajeista lähes 90 prosenttia hyötyy eläinten – pääasiassa hyönteisten – pölytyksestä, tai jopa vaatii sitä. Lisäksi pölyttäjät ja niiden toukat ovat tärkeää ravintoa monille muille eläimille.
Kuten Syken tuoreessa politiikkasuosituksessa todetaan, Suomessa rypsissadot ovat viime vuosikymmeninä pienentyneet pölyttäjäkadon seurauksena. Siksi pölyttäjähyönteisten määrää seurataan, ja kansalaisten havainnoilla on tässä työssä suuri merkitys.
Lisätietoja
Erikoistutkija Mikko Kuussaari, mikko.kuussaari@syke.fi, 040 5256 249
Tutkija Ida-Maria Huikkonen, ida-maria.huikkonen@syke.fi, 0295 252 255
Tutkija Janne Heliölä, janne.heliola@syke.fi, 040 014 8654
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme