Suomen kansallismuseo

Hämeen linnassa nähdään palkitun tekstiilitaiteilija Raija Jokisen teoksia

Jaa

Hämeen linnassa avautuu 17.5.2024 palkitun tekstiilitaiteilija Raija Jokisen taidetta esittelevä näyttely Muistikuvia. Jokinen käyttää teostensa materiaalina pellavakuitua ja työstää sitä käsin muotoilemalla ja ompelemalla. Paras apuväline on usein koiranharja.

Tekstiilitaiteilija Raija Jokisen teokset liikkuvat haurauden ja katoavaisuuden välimaastossa. Samalla ne heijastavat pellavan historiallista roolia Hämeen linnassa vuosisatojen aikana.  Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Tekstiilitaiteilija Raija Jokisen teokset liikkuvat haurauden ja katoavaisuuden välimaastossa. Samalla ne heijastavat pellavan historiallista roolia Hämeen linnassa vuosisatojen aikana.  Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto

Tekstiilitaitelija Raija Jokinen (s. 1960) herättää vanhan käsityötaidon eloon uudella tapaa, ja käyttää teostensa materiaalina pellavakuitua.

Aineettomat, seitinohuilta näyttävät ihmishahmot ovat maalauksellista tekstiilitaidetta. Vaikka teokset näyttävät äärimmäisen haurailta, ovat ne kestävyydeltään verrattavissa pellavakankaalle maalattuihin öljymaalauksiin.

Jokisen ilmaisu sijoittuu maalauksen, kuvanveiston, grafiikan ja tekstiilin kohtaamispisteeseen. Lopputulos on kaukana perinteisestä tekstiilitaiteesta kuten ryijyistä.

Jokisen kehittämä tekniikka vaatii teoksen lähtömateriaalin, pellavakuidun, huolellista työstämistä. ”Värjään pellavakuidun isoina vyyhteinä. Sitten erottelen kuidut toisistaan. Paras apuväline tähän on usein koiranharja. Tämän jälkeen tavallaan piirrän ja maalaan kuiduilla”, Jokinen kertoo. Jokiselta nähtävillä on noin 40 teosta, joista puolet on tehty Hämeen linnan näyttelyä varten.

Jokinen ei halua selittää teoksiaan liikaa, vaan toivoo katsojan löytävän teoksista omia tunnetilojaan ja muistojaan. ”Fyysisen olomuodon sijaan teokseni kuvaavat pikemminkin unohtuneita muistoja ja tunteita”, Jokinen kertoo.

Näyttely muistuttaa Hämeen linnan naisvankien historiasta. Naisvangit valmistivat pellavatekstiilejä liki sadan vuoden ajan 1800-luvun lopulta lähtien. Historiasta kertovat Suomen kansallismuseon kokoelmista lainatut vankien esineet, työkalut ja heidän valmistamansa vaatteet.

Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut Jokinen on palkittu useaan otteeseen Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2020 hänelle myönnettiin vuoden tekstiilitaiteilijan kunniamaininta ja vuonna 2015 Uudenmaan taidepalkinto. Jokisen teoksia on useissa yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa, muun muassa Valtion taidekokoelmassa, Tampereen taidemuseossa ja Ruotsissa Västra Götalandsregionissa.

Muistikuvia – Raija Jokisen tekstiilitaidetta 17.5.–20.10.2024 Hämeen linnassa.

Hämeen linnan aukioloajat:

  • 31.5. asti ti–pe klo 10–16 ja viikonloppuisin klo 11–16,
  • 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–17,
  • 1.9. alkaen ti–pe klo 10–16 ja viikonloppuisin klo 11–16, maanantaisin suljettu.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Kansallismuseon laajennusosan peruskiveen muurattiin presidentin tervehdys tulevaisuuteen17.5.2024 17:02:06 EEST | Tiedote

Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurinta rakennushanketta juhlistettiin tänään 17.5.2024, kun museon laajennusosan peruskivi muurattiin. Laajennusrakentamisen lisäksi käynnissä on päärakennuksen osittainen peruskorjaus. Historiallisen päärakennuksen, uudisosan ja pihapuiston muodostama kokonaisuus avautuu yleisölle keväällä 2027. Rakennuttajana toimii valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye