Kainuun ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoa ja vesistön käyttöä edistäviin kunnostushankkeisiin

Vaikka valtaosa Oulujoen vesistöalueen vesimuodostumista on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa, niin vesistöissä esiintyy myös kunnostustarvetta. Kainuun vesistöille tunnusomaista on veden humuspitoisuus, mikä johtuu turvemaiden runsaudesta. Laaja-alaiset ojitukset ovat tehostaneet humuksen kulkeutumista vesistöön, ja ojitettujen turvemaiden osuus maa-alasta entisen Oulun läänin alueella on yleisesti yli 25 %. Osaltaan myös säännöstely on vaikuttanut ja muuttanut vesistöjä. Yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia järvissä ovat rehevöityminen, mataloituminen ja umpeenkasvu. 

Vesistökunnostusten tavoitteena on parantaa vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa yhteistyötä. Vesistöjen kunnostaminen voi tapahtua itse vesialueella, mutta esimerkiksi ravinnekuormituksen vähentämiseksi vaikuttavimmat toimet tapahtuvat valuma-alueella. Vesistöissä suoritettavat kunnostustoimenpiteet parantavat vesistöjen ekologista tilaa: vähentävät leväongelmia, kehittävät kalakantojen rakennetta ja parantavat kohdevesistöjen virkistys- ja käyttöarvoja. 

Ensisijaisia avustuskohteita ovat konkreettiset, pinta- tai pohjavesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla, jotka edistävät vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien toteuttamista.  

Avustukset ovat pääsääntöisesti 50 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja ne myönnetään 1–3 vuodeksi, joiden aikana hanke on toteutettava. Hakija voi olla järjestäytynyt toimija, kuten yhdistys, osakaskunta tai kunta. Kainuussa kunnostustoiminta on suurelta osin kuntien varassa, koska muilla mahdollisilla paikallisilla toimijoilla, kuten esimerkiksi kalastuskunnilla, on vaikeuksia saada kerättyä hankkeille omarahoitusosuutta. Vuoden 2023 avustushaussa Kainuun ELY-keskukselle kohdentuvaan avustushakuun tuli hakemuksia neljä kappaletta, joista kahden hankkeen osalta valtionavustuksen myöntämisen perusteet täyttyivät. 

Ympäristöministeriön rahoituksesta avustusta saaneet kohteet

Puokiojärven kunnostus, Puolanka. Hanketoimijana Puokion kalastuskunta.

Puokiojärvi on hyvää huonommassa ekologisessa tilassa oleva vesistö. Ongelmana ovat muun muassa runsaat leväkasvustot, jotka haittaavat järven virkistyskäyttöä. Suuri osa järveen kohdistuvasta sekä typpi- että fosforikuormituksesta on peräisin luonnonhuuhtoumasta. Kunnostustoimenpiteenä on jo aiemmin toteutettu Puokiojärveen laskevan Lautinjärven settipadon muuttaminen pohjapadoksi.  

Puokiojärvelle laaditussa kunnostussuunnitelmassa yhtenä toimenpiteenä on Puokiojärven hoitokalastus. Puokiojärven kalastoon kuuluuvat kuha, hauki, särki, ahven, made, kiiski, lahna, salakka ja muikku. Järveen on istutettu myös siikaa ja kirjolohta. Hoitokalastuksessa vesistöstä poistetaan ensisijaisesti särkikaloja, jolloin vähennetään järven sisäistä kuormitusta ja poistetaan järvestä kaloihin sitoutuneita ravinteita. Hoitokalastuksessa voidaan vahvistaa hauen osuutta kalakannasta, ja harventamalla ahvenkantaa saadaan pientä kalaa ravinnokseen käyttävän ahvenen keskikoko kasvamaan. Hoitokalastuksen kautta saavutettava hyöty on vaatinut ja vaatii edelleen toimijoilta pitkäjänteistä sitoutumista ja vuodesta toiseen jatkettavaa pyyntiä. Puokiojärvellä jatketaan yhden vuoden tauon jälkeen vuonna 2019 aloitettua järven hoitokalastusta kunnostussuunnitelman mukaisesti. 

Lisäksi Puokiojärveen laskevassa laskuojassa oleva laskeutusallas on tarkoitus kunnostaa. Laskeutusaltaalla saadaan pidätettyä valuma-alueelta Lautinjärven suunnalta Puokiojärveen tulevaa kiintoainekuormitusta.

Hyväksytty kokonaiskustannusarvio on 20 000 €, josta ELY-keskuksen avustus on 15 000 € (75 %). 

Suomussalmen kunnostushanke: Jumalisjärvi, Korpijärvi, Ruokojärvi, Pieni Kuivajärvi, Perangan reitin vesistö. Hanketoimijana on Suomussalmen kunta.

Kohdejärvet ovat hyvää huonommassa ekologisessa tilassa olevia järviä. Ongelmana ovat kesäisin runsaat leväkasvustot, jotka haittaavat järvien virkistyskäyttöä, sekä ylitiheä vähempiarvoisen kalan määrä. Osassa vesistöjä ongelmana on myös ajoittainen hapettomuus. Suomussalmen kunta on esimerkillisesti sitoutunut vesistöjen kunnostustoimintaan muun muassa vuosittaisella omarahoitusosuudella. Hankkeessa jatketaan vuonna 2012 laadittua kunnostussuunnitelman toteutusta vuonna 2024. Hankkeen toimenpiteitä ovat muun muassa järvien hapetuksen jatkaminen laitteistolla ja haitallisen vesikasvuston poisto. 

Hyväksytty kokonaiskustannusarvio on 20 000 €, josta ELY-keskuksen avustus on 10 000 € (50 %). 

OUMO-hankkeen rahoitusta saaneet kohteet

Edellä mainittujen kahden hankkeen lisäksi Kainuun ELY-keskus on myöntänyt myös MMM:n rahoitusta OUMO-hankkeen (Oulujoen moninaiskäytön puitesopimus) kohteisiin. Vapaaehtoisten OUMO-hankkeiden tavoitteena on parantaa vesistön tilaa ja monipuolistaa virkistyskäyttömahdollisuuksia voimakkaasti säännöstellyllä Oulujoen vesistöalueella. 

Kainuun ELY-keskus toimii osarahoittajana OUMO-hankkeessa. Suurin rahoittaja on Fortum, joka rahoittaa OUMO-hankkeita vuosittain noin  150 000 eurolla. ELY-keskusten (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kainuun ELY-keskus) vuosittainen raami on yhteensä 80 000 euroa ja Oulun Energian 30 000 euroa. Lisäksi Oulujoen vesistöalueen kunnilla on hankkeissa omarahoitusosuus. Puitesopimukselle on perustettu ohjausryhmä, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja päättää rahoitettavista hankkeista.

Tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskuksilta rahoituksen saajaksi hyväksyttiin kolme erilaista Oulujoen vesistöalueen virkistyskäytön edistämiseen tähtäävää OUMO-hanketta Kainuun alueella. Kainuun ELY-keskuksen avustusrahoituksen kokonaissumma on näille kohteille yhteensä 51 211 €. 

Kätönlahdenpuiston lammen kunnostus (kustannusarvio 20 850 €, Kainuun ELY-keskuksen avustus 10 425 €). Hanketoimijana on Kajaanin kaupunki. 

Kunnostuksen yhteydessä liettynyttä lampea ruopataan. Lammen luoteisosaan tehdään ruohikkopuhdistamo sekä selkeytysallas laskevan puron suuhun. Puroon tehdään pohjapato kiviverhouksella. Lisäksi lammen länsireunalle tehdään ulkoilijoiden käyttöön istuskelualue. 

Septityhjennyspisteen ja huoltolaiturin rakentaminen Nuasjärven puolelle Petäisenniskaan (kustannusarvio 134 500 €, Kainuun ELY-keskuksen avustus 33 625 €). Hanketoimijana on Kajaanin kaupunki.

Petäisenniskan venesatamaan rakennetaan uusi huoltolaituri, joka on varustettu veneiden septityhjennyslaitteistolla. Laitteisto liitetään Petäisentien jätevesiviemäriin. Lisäksi laiturin läheisyyteen rakennetaan vesiposti. Huoltolaituri palvelee sekä paikallisia että vierailevia veneilijöitä Nuasjärven vesistön puolella. Septityhjennyslaitteistolla parannetaan vesialueen jätehuoltoa ja mahdollistetaan veneissä olevien septilaitteiden helppo ja ympäristöturvallinen tyhjentäminen. 

Iijärven Hietaniemen veneenlaskuluiskan rakentaminen (kustannusarvio 23 870 €, Kainuun ELY-keskuksen avustus 7161 €). Hanketoimijana on Ristijärven kunta. 

Rantaan rakennetaan noin 20 metriä pitkä ja noin 3 metriä leveä betoninen veneenlaskuluiska. Alueelle johtavan tien pinnan pituuskaltevuutta loivennetaan leikkaamalla ja kantavuutta parannetaan murskeella. Mäen päälle tiehen rakennetaan levike, johon autot trailereineen voidaan tarvittaessa pysäköidä. Alueella tehdään myös ympäristön raivausta ja siistimistä. Myös vesialueen virkistyskäytön edellytykset paranevat, ja paikalliset sekä lähialueen asukkaat pääsevät järvelle helpommin ilman pitkiä siirtomatkoja.