Sateenkaariperheet ry

Tervetuloa Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen loppuseminaariin 28.5.

Jaa

Lämpimästi tervetuloa kuulemaan paljon puhututtavasta kumppanuusvanhemmuudesta nelivuotisen hankkeen päätösseminaariin ti 28.5. klo 9:30-12:30. Tilaisuuden teema on oikeudellinen vanhemmuus. Luvassa puheenvuoroja sekä asiantuntijoilta että ihmisiltä, joita teema koskettaa henkilökohtaisesti. Tilaisuudessa tai sovitusti myöhempänä ajankohtana on mahdollisuus mediahaastatteluun.

Kutsu medialle Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen loppuseminaariin ti 28.5. klo 9.30–13. Ilmoittaudu tästä 27.5. mennessä. Huom! Tilaisuus striimataan Helsingin Musiikkitalosta ja ilmoittautuminen koskee striimiä. Jos haluat tulla Musiikkitaloon paikan päälle, olethan yhteydessä hanna.ruohonen@sateenkaariperheet.fi tai 050 326 0777 - paikkoja on rajoitetusti.

Keskustelussa oikeudellisen vanhemmuuden haasteet ja ratkaisut 

Kumppanuusvanhemmuus on saanut viime aikoina paljon näkyvyyttä, mutta oikeudelliseen vanhemmuuteen liittyvät haasteet ja ratkaisut ovat esiintyneet julkisessa keskustelussa vielä verrattain vähän. Suomessa lapsella voi olla oikeudellisesti vain kaksi vanhempaa, vaikka kumppanuusperheissä tosiasiallisia vanhempia on usein enemmän. Kaj Korkea-ahon kumppanuusvanhemmuutta käsittelevän, kehutun kirjan myötä oikeudellista vanhemmuutta ja sen mahdollisuutta useammalle kuin kahdelle on jo ehditty nostaa hieman keskusteluun. Nyt median edustajalla on tilaisuus päästä syventymään tähän kumppanuusvanhempien kannalta keskeiseen teemaan:

Tilaisuuteen osallistuu asiantuntijoidemme lisäksi muun muassa kumppanuusperheen aikuinen lapsi, kumppanuusperheen vanhempi ja kirjailija Korkea-ahon puoliso Niko Uusi-Simola, lastenpsykiatri LT Riikka Riihonen, juristi OTT Sanna Koulu sekä yhteistyökumppaneitamme. Kumppanuusperheen aikuinen lapsi Otso Jämsä on lupautunut haastateltavaksi aiheesta.

Tilaisuuden ohjelma: 

9:35–10:05 Kumppanuusvanhemmaksi-hanke: katsaus tehtyyn kehittämistyöhön, projektipäällikkö Hanna Ruohonen ja perhevalmentaja Kaisa Niittynen 

10:05–10:40 "Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun?" Lastenpsykiatri Riikka Riihosen puheenvuoro 

10:40–10:50 Tauko 

10:50–11:50 Näkökulmia oikeudelliseen vanhemmuuteen: paneelikeskustelun juontajana FT Anna Moring. Keskustelemassa LT Riikka Riihonen, OTT Sanna Koulu ja kumppanuusperheen nuori aikuinen Otso Jämsä. 

11:55–12:15 Kokemuspuheenvuoro, kumppanuusperheen vanhempi Niko Uusi-Simola

12:15–12:30 Loppusanat 

12:30–13 Verkostoitumista, median edustajilla mahdollisuus haastatteluihin ja kuvaamiseen 

Lämpimästi tervetuloa mukaan!  Ilmoittaudu tästä 

Huom! Jos et ehdi koko tilaisuuden ajaksi, suosittelemme tulemaan paikalle kello 10:50 alkavaan paneelikeskusteluun. Tilaisuuden päätyttyä olemme varanneet n. puoli tuntia haastatteluille ja henkilökuvaamiselle kello 12:30–13. Valokuvaaminen on tilaisuudessa sallittua läpi ohjelman. 

Kumppanuusvanhemmuus pähkinänkuoressa: 

Kumppanuusvanhemmuudella tarkoitetaan perheen perustamista ja vanhemmuuden jakamista ilman vanhempien välistä rakkaussuhdetta. Se on sopimiseen, yhteiseen haluun ja toiveeseen perustuvaa suunnitelmallista vanhemmuutta. Kumppanuusperheessä voi olla kaksi, kolme tai neljä vanhempaa, vaikkei näin lain edessä virallisesti olisi. 

Oikeudellinen vanhemmuus pähkinänkuoressa: 

Lapsella voi olla tällä hetkellä useampi huoltaja, mutta oikeudellisia vanhempia voi olla kaksi (lue lisää huoltajuuden ja vanhemmuuden eroista). Kumppanuusperheissä tosiasialliseen vanhemmuuteen liittyvät juridiset suhteet eivät ole itsestään selviä ja automaattisesti hoidossa lapsen syntyessä, kuten eri sukupuolta olevien avioparien perheissä. ”Virallinen”, oikeudellinen vanhemmuus tuo mukanaan monia lapsen kannalta keskeisiä etuja: tapaamisoikeuden, elatusvelvollisuuden ja perintöoikeuden. 

Kumppanuusvanhemmaksi-hanke pähkinänkuoressa:

Kumppanuusvanhemmaksi on STEA:n rahoittama ja Sateenkaariperheet ry:n toteuttama kolmivuotinen kehittämishanke (2021–2024). Päämääränä on tehdä kumppanuusvanhemmuudesta tunnettu ja turvattu tapa perheellistyä. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Hanna Ruohonen (p. +358 503260777, hanna.ruohonen@sateenkaariperheet.fi).

Lisää taustatietoa: 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sateenkaariperheet ry

Sateenkaarimiesten lapsitoivetta ei saa ohittaa – sijaissynnytyksen laillistamiselle laajaa kannatusta Suomessa17.6.2024 08:50:05 EEST | Tiedote

Ei-kaupallinen sijaissynnytys ei ole Suomessa vieläkään laillista, vaikka sääntelyn tarve on todettu jo yli vuosikymmenen kestäneessä selvittelyssä. Sijaissynnytyksen salliminen saa kannatusta niin asiantuntijoilta, puolueilta kuin kansalaisiltakin. Edunvalvojat toivovat, että sateenkaarimiesten lapsitoiveet otettaisiin vihdoin vakavasti ja sijaissynnytys sallittaisiin.

Kysely paljastaa: sateenkaariperheet eivät voi liikkua vapaasti maailmalla29.4.2024 12:59:08 EEST | Tiedote

Suomalaisista sateenkaariperheistä reilu puolet (58 %) on pelännyt ongelmia matkustaessaan ulkomaille sateenkaariperheenä, kertoo Sateenkaariperheet ry:n tuore kysely. Katse kääntyy kohti kesäkuun EU-vaaleja: Perhesuhteiden tunnustaminen EU-maiden kesken on ollut yksi tämän eurovaalikauden tärkeistä sateenkaaritavoitteista. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen teki tavoitteen hyvin tunnetuksi julistaessaan 2020: ”Jos olette perhe yhdessä maassa, olette perhe kaikissa maissa”. Tilanne on monille sateenkaariperheille edelleen päinvastainen.

Suomi sai YK:n lapsen oikeuksien komitealta huonon arvosanan – jätti sateenkaariperheen lapsen korvauksetta4.4.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Suomi karkotti venäläisen sateenkaariperheen lapsen vanhempineen, koska katsoi, että lapsi ei tarvinnut kansainvälistä suojelua. YK lapsen oikeuksien komitea totesi ratkaisussaan vuonna 2021, että Suomi oli loukannut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kolmea artiklaa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun komitea antoi Suomelle langettavan ratkaisun. Tänä keväänä komitea päätti asian seurannan ja antoi arvionsa ratkaisun toimeenpanosta. Arvosanaksi annettiin ”B”, mikä tarkoittaa, että ratkaisu on vain osittain toimeenpantu. Suomi ei esimerkiksi ole maksanut lapselle mitään korvausta, vaikka komitea sitä edellyttikin. Sateenkaariperheet ry on järkyttynyt tapauksen puutteellisesta toimeenpanosta.

Laki ei tunnista Otson, 25, neljää vanhempaa: ”Kaikki he ovat minulle yhtä tärkeitä”20.11.2023 08:15:00 EET | Tiedote

Nykylainsäädännössä lapsella voi olla enintään kaksi vanhempaa. Tosiasiallisia vanhempia monissa perheissä on kuitenkin useampi, kuten kumppanuusperheissä. Näissä perheissä voidaan eksyä byrokratiaviidakkoon, kun lapsen tapaamisoikeus ja elatusvelvollisuus eivät tule annettuna. Kysyimme Lapsen oikeuksien viikolla kumppanuusperheen lapselta Otsolta, 25, miten lainsäädännön puutteet ovat hänen perheensä elämässä näkyneet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye