ELY-keskukset

Valkoposkihanhien pääjoukot jättivät Suomen

Jaa

Viikko sitten Suomeen saapuivat valkoposkihanhien pääjoukot, mutta ohimuutto koilliseen Venäjälle jatkui saman tien. Nyt yli miljoonaisesta Barentsinmeren pesimäkannan valkoposkihanhista lienee Suomessa enää pieni vähemmistö. Loputkin arktiset hanhet muuttavat Suomesta tulevana viikonloppuna. Sen sijaan Suomen oma pienempi kanta on jo pesimässä.

Valkoposkihanhia Rääkkylän Oravilahdella 15.5.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia Rääkkylän Oravilahdella 15.5.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Valkoposkihanhien muutto edistyi odotetun rivakasti hyvässä myötätuulessa. Viikko sitten saapui Suomeen lajin pääjoukot, mutta ohimuutto koilliseen Venäjälle jatkui saman tien. Esimerkiksi viikonlopun muuttohuipussa matkasi hanhia yötä päivää. Nyt yli miljoonaisesta Barentsinmeren pesimäkannan valkoposkihanhista lienee Suomessa enää pieni vähemmistö. Sen sijaan Suomen oma pienempi kanta on jo pesimässä.

Viikko sitten maanantaina alkanut huippumuutto jatkui voimakkaana tiistaina 14.5.2024. Tällöin suurin muuttajamäärä laskettiin BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan Savonlinnan Punkaharjulta, yhteensä 118 000 valkoposkihanhea ja lajilleen määrittämätöntä hanhea. Keskiviikon 15.5. selvästi suurin muuttajamäärä laskettiin Porvoon Kortasskäriltä, yhteensä 170 000 hanhea. Muutto jatkui läpi viikon, mutta torstaina ja perjantaina tuuli painoi suurimman osan hanhista kaakkoisrajan Venäjän puolelta ohi. 

Myötätuulessa viikonloppuna koettiin seuraava huipennus, jolloin kymmeniä tuhansia muuttavia valkoposkihanhia havaittiin Hangosta itärajalle. Suurimmat paikkakohtaiset muuttajamäärät olivat lauantain 18.5. Joensuun Kiihtelysvaaran 23 500 sekä sunnuntain 19.5. Porvoon Söderskärin 37 800 hanhea. Jälkimmäisenä päivänä havaittiin Etelä-Ruotsissa Malmön pohjoispuolella 93 000 valkoposkihanhea muuttolennossa. Näistä ilmeisesti suurin osa ohitti Suomen pimeän aikaan.

Paikallismäärät olivat viikolla suuria Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Suurimmat ruokailevien ja lepäilevien valkoposkihanhien kerääntymät arvioitiin 14.5. Tohmajärven Valkeasuolla 54 000 sekä 15.5. Parikkalan Saaren Pohjanrannassa noin 70 000 hanhea. Viikolla lepäilikin Pohjois- ja Etelä-Karjalan pelloilla ja järvillä enimmillään arviolta reilusti yli puoli miljoonaa valkoposkihanhea. Nyt tilanne on rauhoittunut selvästi.

Satelliittiseurannan valkoposkihanhien liikkeitä on jo vaikeampi tulkita, sillä Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhet ovat jo Venäjän puolella, eivätkä kaikki enää mobiiliverkon alueella. Siksi Suomessa näkyvät hanhien paikannukset ovat useiden päivien takaa, eivätkä kerro totuutta hanhien oikeasta sijainnista.

Mutta vieläkö valkoposkihanhia riittää muutoksi asti ja miltä ensi viikon tilanne näyttää, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?

”Tuuliolot ja muukin sää suosivat valkoposkihanhien lähtöä Suomesta alkavalla viikolla, joten viikon aikana Itä-Suomen pellot todennäköisesti tyhjenevät siellä olevista lopuistakin linnuista.

Valkoposkihanhien pienehköjä jälkijoukkoja lienee vielä kauempana lounaassa, Virosta Pohjanmerelle ulottuvalla alueella. Ne eivät pääse helposti etenemään pahan vastatuulen vuoksi ennen ensi viikonloppua. Erityisesti ensi lauantaina sääolot ovat pitkien sääennusteiden valossa erinomaiset viimeistenkin hanhien tulla Suomeen ja itse asiassa jatkaa keskeytyksettä kohti pohjoisia pesimäalueita. Ensi viikonlopun jälkeen valkoposkihanhien muutto on käytännössä ohi.”

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

Lähteet ja linkkejä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252

Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144

Kuvat

Valkoposkihanhia Rääkkylän Oravilahdella 15.5.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia Rääkkylän Oravilahdella 15.5.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Yhteystiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu

p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienpidon ja liikenteen katsaus kertoo keskeiset tämän vuoden tienpitotoimet10.4.2025 10:41:42 EEST | Tiedote

Juuri julkaistussa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen katsauksessa esitellään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen keskeiset tienpitotoimet vuodelle 2025. Katsauksessa esitellään myös yleiskuva ELY-keskuksen järjestämästä joukkoliikenteestä, luodaan katsaus liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja liikenneturvallisuustyöhön sekä esitellään keskeisiä suunnitteluhankkeita.

Regionala LUMO-program som hjälp för att bekämpa förlusten av biologisk mångfald9.4.2025 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

Utformningen av de regionala LUMO-programmen har med finansiering från Priodiversity LIFE-projektet påbörjats i sju landskap: Södra Karelen, Kymmenedalen, Norra Österbotten, Norra Savolax, Satakunta, Egentliga Finland och Birkaland. LUMO-programmens mål är att stoppa minskningen av den biologiska mångfalden och vända utvecklingen i en positiv riktning på landskapsnivå. Programmen utarbetas under de kommande tre åren i samarbete med centrala intressegrupper i landskapen, och med beaktande av landskapens särdrag.

Maakunnalliset LUMO-ohjelmat avuksi luontokadon torjumiseen9.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Maakunnallisten LUMO-ohjelmien laadinta on alkanut Priodiversity LIFE -hankkeen rahoituksen turvin seitsemässä maakunnassa: Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. LUMO-ohjelmien tavoite on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ja kehityssuunnan kääntäminen positiiviseksi maakunnan tasolla. Ohjelmia laaditaan kolmen seuraavan vuoden aikana yhteistyössä maakuntien keskeisten sidosryhmien kanssa, maakuntien erityispiirteet huomioiden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye