Raportti: EU:n laajeneminen voisi maksaa Suomelle jopa satoja miljoonia euroja vuodessa, mutta se toisi turvaa Suomelle ja koko Euroopalle

– Suomen pitää varautua siihen, että EU:n laajeneminen etenee nyt toden teolla – ei vain Ukrainassa, vaan myös Länsi-Balkanilla ja Moldovassa, kenties Georgiassakin. Kyse on viime kädessä Suomen ja Euroopan turvallisuudesta. Laajenemisen edistäminen on välttämätöntä, sillä EU-jäsenyysoven sulkeminen ajaisi hakijamaita kohti Venäjän vaikutuspiiriä, arvioi raportin toinen kirjoittaja Matti Niemi, joka on työskennellyt EU-politiikan parissa sekä Suomessa että europarlamentissa.

Raportissa arvioidaan, että laajentumisen toteuttaminen onnistuneesti edellyttää unionin uudistamista. Se vaikuttaa väistämättä EU:n päätöksentekoon, kun uudet jäsenmaat on huomioitava niin komission salkkujaossa, europarlamentin paikkamäärissä kuin neuvoston päätöksenteossa. 

– Esimerkiksi määräenemmistöpäätöksenteon lisääminen jäsenmaiden kesken on välttämätöntä, jotta EU:n päätöksentekokyky säilyy yhdeksän uuden jäsenmaan kanssa. Jo 27 maan unionissa yksimielisyyden löytäminen on osoittautunut vaikeaksi, kun yksittäiset maat ovat jarruttaneet päätöksiä. Esimerkiksi Unkari on vaikeuttanut Ukrainan tukemista. Määräenemmistöpäätöksissä riski tällaiseen olisi pienempi, Niemi sanoo. 

EU:n laajeneminen vaikuttaisi Euroopan talouteen, kun uusia jäsenmaita tulisi sisämarkkinoille. 

Suorimmin se näkyisi EU:n budjetissa ja sitä kautta vanhojen jäsenmaiden maksuosuuksissa sekä niiden EU:lta saamien tukien tasossa. 

Uudet hakijamaat ovat köyhempiä kuin nykyiset jäsenmaat, joten niiden EU-jäsenyys kasvattaisi vanhojen jäsenmaiden maksuosuuksia. Raportissa on arvioitu, että kaikkien yhdeksän uuden hakijamaan täysi jäsenyys voisi tarkoittaa niille nettona noin 25 miljardin euron tukia EU:sta. Suomelle se tarkoittaisi noin 420 miljoonan lisäkustannusta, eli 76 euroa asukasta kohden.  Raportti korostaa, että EU:n laajenemisen hyötyjä ja kustannuksia ei pidä arvioida vain suorien maksujen ja tukien kautta.

– Vakauden aikaansaaminen ei ole ilmaista, mutta aiemmat laajentumiskierrokset ovat osoittaneet, että hinta on kannattanut maksaa. Suomi ja koko EU hyötyisivät taloudellisesti laajemmista sisämarkkinoista, eikä lisääntyvän turvallisuuden arvoa voi mitata vain rahassa, Niemi muistuttaa.

Vaiheittaisen jäsenyyden malli helpottaa laajentumisen toteutusta

Raportissa tarkastellaan myös EU:n laajentumisprosessin tehostamista sekä hakijamaiden näkymiä laajenemiseen. Laajentumisen vaikutuksia voitaisiin pehmentää uudistamalla vaiheittaisen jäsenyyden mallia niin, että jäsenyyden hyödyt ja velvollisuudet tulisivat voimaan asteittain. Etuja voisi myös menettää, jos kehitys taantuu ja unionin arvoista lipsutaan. Samalla oikeusvaltioperiaatteen noudattamista tulisi valvoa tehokkaammin jo jäsenyyden saaneissa maissa.

– Laajentumisen toteuttaminen vaiheittain varmistaa sisäpoliittisten uudistusten juurtumista uusissa jäsenmaissa ja motivoisi niitä jatkamaan. Se voisi myös loiventaa laajentumisen taloudellisia vaikutuksia nykyisille jäsenmaille sekä mahdollistaa EU:n sisäisen valmistautumisen uusiin jäsenmaihin, sanoo raportin toinen kirjoittaja, Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Jelena Simić.

Aiemmat laajentumiskierrokset ovat osoittaneet, että hakijamaissa tapahtuu eniten positiivista kehitystä juuri jäsenyysneuvotteluiden aikana.

– Hakijamaiden kannalta on tärkeää, että vaadittujen uudistusten toteuttaminen johtaa jäsenyysneuvottelujen etenemiseen. EU ei ole aina ollut tässä johdonmukainen, minkä seurauksena positiivinen demokratia- ja oikeusvaltiokehitys voi pysähtyä. Esimerkiksi Länsi-Balkanin maissa EU-jäsenyyden kannatus on laskenut huomattavasti, kun niiden jäsenyysneuvottelut ovat olleet jumissa jopa vuosia, Simić arvioi.

Raportti Pöytävaraus yhdeksälle: Neljä skenaariota EU:n laajentumiselle ja uudistumiselle on osa Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän tutkimushanketta. Hanketta varten on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä.

Raportin kirjoittajista Matti Niemi työskentelee Turun kaupungin yhteysjohtajana. Hän on aiemmin toiminut muun muassa pääministeri Sanna Marinin avustajana EU-asioissa sekä poliittisena avustajana Euroopan parlamentissa. Jelena Simić vastaa Kalevi Sorsa -säätiön demokratiahankkeesta Länsi-Balkanilla.

Lisätietoja: 

Matti Niemi, puh. 045 679 1717

Jelena Simić, puh. 050 552 9665