Jyväskylän yliopisto

Kielen kompleksisuus ei ilmaise suomenoppijan taitotasoa

Jaa

Jos uuden kielen taito kehittyy yksinkertaisesta kompleksiseen, voiko kielitaidon tasoa mitata kompleksisuuden määrän avulla? Tähän kysymykseen etsitään vastausta FM Taina Myllärin väitöskirjassa, jossa yhdistetään kielenoppimisen tutkimusta, kielitaidon arviointia ja korpuslingvistiikkaa.

Taina Mylläri tutki kompleksisuutta suomenoppijan kielitaidon eri taitotasoilla.
Taina Mylläri tutki kompleksisuutta suomenoppijan kielitaidon eri taitotasoilla.

Tutkimuksessaan Mylläri kartoitti erilaisten kielenpiirteiden avulla, miten kompleksisuus ilmenee suomi toisena kielenä -teksteissä kielitaidon eri taitotasoilla. Tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan oppijankielen taitotason ja kompleksisuuden suhde ei ole suoraviivainen.

– Osittain tämä voi olla näkökulmakysymys, Mylläri sanoo. Kun kompleksisuus ajatellaan kompleksisten rakenteiden paljoutena, kielitaitoa voidaan mitata määrällisillä mittareilla. Kun Mylläri sovelsi syntaktisen kompleksisuuden tyypillisimpiä määrällisiä mittareita suomenkieliseen aineistoon, hän totesi, etteivät mittarit välttämättä havaitse merkittäviä eroja taitotasojen välillä.

Esimerkiksi usein kielitaidon keskitasolle tyypillisiksi ajateltuja sivulauseita esiintyi suomenoppijoiden teksteissä heti alimmilla taitotasoilla, eikä niiden yleisyys erotellut taitotasoja kovin hyvin. Sivulauseen aloittavat alistuskonjunktiot eivät myöskään merkittävästi yleistyneet taitotasolta seuraavalle.

Alistuskonjunktioiden lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että konjunktioiden kirjo laajeni, kun taitotaso nousi. Toinen tapa lähestyä oppijankielen kompleksisuutta onkin katsoa sitä kielellisten resurssien monipuolisuutena.

– Edistynyt kielitaito ei välttämättä ole kompleksisten kielenyksiköiden runsautta, vaan se voi olla taitoa valita kuhunkin tilanteeseen sopivat ilmaisutavat", Mylläri tiivistää yhden tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista.

Suomen kielen opettamisen ja kielitaidon mittaamisen kannalta on merkitystä myös sillä, etteivät kompleksisena pidetyt kielenpiirteet tai nyt tutkitut kompleksisuuden määrälliset mittarit välttämättä sovellu suomen kielen taitotason mittaamiseen.

FM Taina Myllärin suomen kielen väitöskirja "Kompleksisuus osana suomenoppijan kielitaitoa" tarkastetaan 25.5.2024 klo 12.00 vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Scott Jarvis (Northern Arizona University) ja kustoksena professori Jarmo Harri Jantunen (Jyväskylän yliopisto).

Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0149-4

Tutkimusta ovat tukeneet Jyväskylän yliopisto, Suomalainen Konkordia-liitto ja Emil Aaltosen säätiö.

Lisätietoja:

Taina Mylläri, taina.m.myllari@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus paljastaa kestävyyskäsitteen ongelmat monitulkintaisessa ruokapoliittisessa keskustelussa9.4.2025 13:55:35 EEST | Tiedote

Kestävä ruokapolitiikka ei ole yksiselitteinen käsite. Sitä ohjataan ja sille asetetaan tavoitteita monelta politiikan alueelta. Kestävyys on myös käsite, jota on mahdollista tulkita tarpeen mukaan ja jonka varjolla voidaan tavoitella moninaisia – jopa keskenään ristiriitaisia – lopputuloksia. YTM Ville Tikka tutki väitöskirjassaan, miten kestävyyttä tulkitaan joukkoruokailun yhteydessä käytännön tasolla ja miten se otetaan osaksi arjen toimintaa.

Paikallaanololle altistava perimä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä8.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Ihmisen taipumus paikallaanoloon voi olla evoluution suosima käyttäytymisen piirre, mutta siitä huolimatta aktiivisuuteen pyrkiminen on tärkeää, muistuttaa Jyväskylän yliopiston uusin tutkimus. Tutkijat osoittivat ensimmäistä kertaa, että geeniperimä, joka altistaa paikallaanololle, on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua yleisimpiin sydän- ja verisuonitauteihin. Suuri geneettinen alttius paikallaanoloon voi lisätä sairastumisriskiä jopa 20 %.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye