Ympäristöministeriön aulassa koditon vieras: “Valtion luonnonmetsät on suojeltava”

“Olemme täällä muistuttamassa ympäristöministeri Mykkästä ja pääministeri Orpoa heidän omista lupauksistaan suojella valtion arvokkaat vanhat metsät. Päätöksen pitäisi olla helppo, sillä suojeltavat metsät ovat pitkälti jo kartalla, tutkijoiden viestit selvät, taloudellinen mielekkyys kohdillaan ja kansalaisten tuki vankkaa. Tarvitaan vain hallitus, joka lunastaa lupauksensa”, sanoo Greenpeacen asiantuntija Kaisa Kosonen.

Paikalle on tuotu ympäristöministeriön suuret ikkunat peittäviä kuvia luonnonmetsistä, jotka odottavat suojelupäätöksiä. Rinnalla on kuvia metsistä, joita on päätynyt hakkuisiin. Kuvien edessä seisovat luonnollisessa koossaan pahvi-Orpo ja pahvi-Mykkänen, joiden puhekuplat muistuttavat ministereiden omista lupauksista¹.

“Hallituksella on yhä kaikki mahdollisuudet tehdä valtion metsien suojelusta päätös, josta koko Suomi voi olla ylpeä. Mutta nyt päätös on menossa karmealla tavalla pieleen. Jos Orpon hallitus kiristää kriteerit tarkoituksella niin ahtaiksi, että suojelupäätöstä odottavia arvometsiä päätyy hakkuisiin, hupenee vanhojen metsien määrä entisestään”, Kosonen sanoo.

Orpon hallitus lupaa ohjelmassaan pysäyttää luontokadon, mikä edellyttää merkittävää suojelupinta-alan lisäystä. Ylen viime viikolla julkaisemat tiedot paljastavat kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön pyrkivän päinvastaiseen suuntaan. Suojelukynnys halutaan nostaa mahdollisimman korkealle, jotta suojelutarve jäisi mahdollisimman pieneksi – etenkin Etelä-Suomessa. Greenpeace vetoaa kokoomusjohtajiin, joilla on valta ja vastuu päättää, halutaanko jo tiedossa olevat luonnonmetsät saada turvaan. 

“Luonto tarvitsee tilaa. Erittäin uhanalainen hömötiainen ja muut vanhoja metsiä tarvitsevat lajimme saavat turvaa vain, jos suojelu on riittävää ja alueellisesti kattavaa. Erityisen pahassa ahdingossa lajit ovat Etelä-Suomessa, missä metsistä on suojeltu tiukasti vain alle kolme sadasosaa. Ennen vaaleja myös kokoomus kannatti suojelutason moninkertaistamista etelässä ja nyt luontoa arvostavat suomalaiset odottavat tekoja”, Kaisa Kosonen sanoo.

Ympäristöjärjestöt pelkäävät, että hallitus pyrkii väistämään suojelun laajentamisen paitsi peukaloimalla kriteerejä myös tilastokikkailulla – suojelemalla lähinnä metsiä, jotka on jo kertaalleen suojeltu. Järjestöt pitävät yhtenä uskottavuustestinä sitä, miten Luonnonmetsä-työryhmän jo kartoittamille metsille käy. Valtion omat tutkimuslaitokset – Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus – ovat arvioineet työryhmän inventoinnin vastaavan EU-komission ohjeistusta, ja lakisääteinen Luontopaneeli on suosittanut kyseisten metsien suojelua². Olennaista on myös, miten suojelu saamelaisten kotiseutualueilla toteutetaan ja täyttyykö saamelaiskäräjälain pykälä neuvotteluista saamelaisten kanssa.

Hömötiainen oli ennen tavallisimpia metsälintujamme ja nykyään erittäin uhanalainen. Hömötiaisen nopea väheneminen on hälyttävä merkki suomalaisen metsäluonnon tilasta. Luonnoltaan rikkaimpien metsien riittävän laaja suojelu on tutkijoiden mukaan kiireistä ja välttämätöntä luontokadon torjunnassa.

Kyselytutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista laittaisi metsien monimuotoisuuden etusijalle metsiin liittyvässä päätöksenteossa, ja 80 prosenttia suomalaisista haluaa Suomeen lisää suojelualueita.³ Joulukuussa yli 1500 taiteilijaa vetosi hallitukseen metsien suojelun puolesta.

¹ “Valtion omistuksessa olevat vanhat metsät, mitä siellä on jäljellä, ne pitää suojella.” (Petteri Orpo, Helsingin Sanomat 15.2.2023), "Hallitus on sitoutunut vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta." (Kai Mykkänen, ympäristöministeriö 9.10.2023)

² Syke 2024 (s. 48) ja Suomen Luontopaneeli 2023

³ UPM 2020 ja Yle 2022  ja Taloustutkimus 2022