Juoksutukset ja vähäsateinen toukokuu hillinneet Saimaan ja Pielisen nousua. Tulvahuippu saavutetaan touko–kesäkuun vaihteessa. (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)

Vuoksen vesistöalueen vesitilanne on jatkunut tavanomaista runsasvetisempänä koko talven ja kevään ajan. Syys-huhtikuussa sadekertymä oli noin 130 mm keskimääräistä suurempi ja huhtikuun sademäärä noin kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Toukokuusta on ennusteen mukaan kuitenkin tulossa tavanomaista vähäsateisempi, mikä on laskenut pahimpia tulvaennusteita. Nykytilanteeseen nähden vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan Saimaalla ja Pielisellä vielä noin 5 cm. Saimaalla tulva jää todennäköisesti alemmas kuin vuoden 2012 tulva, joka oli 2000-luvun tähän asti pahin tulva. Alkukesän mahdolliset runsaat sateet voivat vielä pidentää Saimaan ja Pielisen tulvatilannetta, mutta todennäköisesti vedenkorkeudet kääntyvät laskuun kesäkuun alkupuolella. Saimaan pinta tulee todennäköisesti pysymään tavanomaista korkeammalla elokuuhun asti. Runsas vesitilanne koskettaa koko Saimaata mukaan lukien Haukiveden, Puruveden ja Pyhäselän alueet.

Kuopion Kallavesi on noussut noin 20/25 cm keskimääräistä kevättulvaa korkeammalle ja vedenpinta on kääntynyt laskuun toukokuun puolivälissä. Toteutunut tulvakorkeus vastasi likimain vuoden 2012 tulvaa. Tätä suurempia tulvia on esiintynyt viimeksi 1980-luvulla. Kallaveden yläpuolisissa vesistöissä vedenkorkeudet ovat pääsääntöisesti kääntyneet laskuun. Merkittäviä tulvavahinkoja ei ole odotettavissa Kallavedellä tai sen yläpuolisissa vesistöissä.

Vedenkorkeuden nousua hillitään juoksutusten avulla

Tulvajuoksutuksia on toteutettu talven ja kevään aikana eri puolilla vesistöaluetta. Saimaalla lisäjuoksutukset on aloitettu jo 21.8.2023. Saimaan juoksutusta kasvatettiin 13.5. alkaen viikkokeskiarvoon 1050 m³/s, joka on suurempi juoksutus kuin koskaan aiemmin Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön voimassa olon aikana vuodesta 1991. Lisäjuoksutusten vuoksi Saimaan pinta on noin 30 cm luonnonmukaista vedenkorkeutta alempana.

Pielisen luonnonmukaista virtaamaa kasvatettiin tulvavahinkojen torjumiseksi poikkeusluvalla aikavälillä 11.4–5.5.2024, minkä jälkeen on palattu luonnonmukaista vedenkorkeutta vastaavaan virtaamaan. Pielisen vedenkorkeus on tällä hetkellä noin 20 cm luonnonmukaista vedenkorkeutta alempana. Kallaveden juoksutukset aloitettiin Konnuksen tulvakanavasta maaliskuulla ja  Naapuskosken pato on ollut auki 6.4. lähtien. Onkivedellä juoksutetaan enää Viannankosken padosta.

Tulvatilanteen huomioiminen

Tulva voi aiheuttaa vahinkoja rantarakenteille sekä matalimmilla alueilla sijaitseville talousrakennuksille, rantasaunoille ja loma-asunnoille. Matalimpia rantateitä voi jäädä tulvaveden alle, mikä voi vaikeuttaa pääsyä loma-asunnoille ja vakituisille asunnoille. Tulvatilanteessa on syytä tarkistaa veneiden ja laitureiden kiinnitykset sekä kerätä ylimääräinen tavara pois rannoilta. Veneilijöiden on syytä varautua järvillä mahdollisesti ajelehtivaan irtotavaraan ja puunrunkoihin.

Vastuu tulvilta suojautumisesta ja tulvavahinkojen ehkäisemisestä on ensisijaisesti kiinteistön omistajalla. Kiinteistönomistajia muistutetaan tarvittaessa suojaamaan kastumisvaarassa olevat rakennukset. Ohjeita omatoimiseen varautumiseen löytyy esimerkiksi vesi.fi-palvelusta:  www.vesi.fi/teemasivu/teemana-tulviin-varautuminen.

Runsaasta vesitilanteesta ja säännösteltyjen järvien suurista juoksutuksista johtuen jokien virtaamat voivat olla selvästi tavanomaista suurempia. Tämä on syytä huomioida rannoilla ja vesillä liikuttaessa.

Voit ilmoittaa tulvahavainnoistasi

Tulvahavainnoista voi ilmoittaa vesi.fi -sivuston karttapalvelussa www.vesi.fi/karttapalvelu. Ilmoitetut havainnot tulevat julkisesti näkyviin ja auttavat viranomaisia tulvatilannekuvan ylläpidossa. Merkittävämmistä havainnoista tai odotettavissa olevista vahingoista voit olla yhteydessä suoraan ELY-keskuksiin. Kiireellisissä hätätilanteissa tulee soittaa yleiseen hätänumeroon.

Saimaan alueen ELY-keskukset seuraavat tulvatilanteen etenemistä ja jatkavat tiedottamista yhteistyössä Tulvakeskuksen ja alueen pelastuslaitosten kanssa.