Maailman terveysjärjestö WHO tukee EU-maiden mielenterveyspolitiikkaa

Tilaisuudessa käsiteltiin Suomen mielenterveyspolitiikkaa hallitusohjelman sekä kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman näkökulmasta sekä esiteltiin WHO:n keinoja EU:n jäsenmaiden tukemiseksi mielenterveyden edistämisessä.  Mielenterveysjärjestöt ilmaisivat huolensa kasvavasta kuilusta Suomen mielenterveysstrategian ja käytännön toteutuksen välillä.

Tilaisuuden järjesti järjestöjen vaikuttamisverkosto Mielenterveyspooli yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tilaisuudessa WHO:n edustajat kuulivat sosiaali- ja terveysministeriön, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä mielenterveysjärjestöjen katsauksen mielenterveyden tilasta ja näkemyksiä mielenterveyspolitiikan kehittämistarpeista Suomessa.

”WHO:n kanssa pidetty tilaisuus on osa viime vuonna julkistetun EU-komission mielenterveystiedonannon eli niin sanotun mielenterveysaloitteen toimeenpanoa”, avaa johtaja Taru Koivisto sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Koivisto on tyytyväinen aloitteen etenemisestä konkreettisiin toimiin. Osana sen toimeenpanoa EU-komissio rahoittaa EU4Health-ohjelmasta WHO:n Euroopan aluetoimiston hanketta, jolla tuetaan poikkihallinnollisen mielenterveyspolitiikan kehittämistä EU-maissa.

”Suomalaiset järjestöt ja julkinen sektori ovat tehneet vuosien ajan vaikuttamistyötä EU:n laaja-alaisen mielenterveysstrategian puolesta. On ollut iso askel saada tavoitetta eteenpäin”, Koivisto toteaa.

Koivisto esitteli Suomen mielenterveyspolitiikkaa hallitusohjelman sekä kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman näkökulmasta.

”Olemme iloisia, että kansalaisjärjestöt on kutsuttu mukaan yhteiskehittämiseen, kun EU-komissio on osoittanut WHO:lle rahoitusta tukeakseen jäsenmaita mielenterveyden vahvistamisessa”, Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo sanoi.

WHO:n Euroopan osaston mielenterveyden neuvonantaja Ledia Lazeri esitteli WHO:n keinoja EU:n jäsenmaiden tukemiseksi. WHO kerää tietoa eri maiden mielenterveystilanteesta ja tuen tarpeista sekä mielenterveyspolitiikan edellyttämästä tietoperustasta muun muassa. kahdenvälisessä vuoropuhelussa jäsenmaiden kanssa. Sen pohjalta etsitään yhdessä kansallisia tarpeita vastaavia ratkaisuja. WHO myös tuottaa koulutuspaketteja muun muassa mielenterveysoikeuksista ja mielenterveyspalveluiden laadusta.

Mielenterveyspoolin puheenvuorossa MIELI ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck nosti esiin mielenterveyden edistämisen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn riittämättömät investoinnit, perustason puutteelliset palvelut ja vaikuttavien psykoterapeuttisten hoitojen heikon saatavuuden.

”Mielenterveysstrategian ja sen toimeenpanon välillä on kuilu. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset kasvavat, mutta yhä pienempi osa julkisen terveydenhuollon käyttövaroista ohjataan mielenterveyteen”, Wahlbeck totesi.

”Kurjistavaa talouspolitiikkaa toteutetaan nyt arvioimatta mielenterveysvaikutuksia”, Wahlbeck sanoi.

Tutkimusprofessori Jaana Suvisaari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta puhui mielenterveyden tilasta ja mielenterveyspalveluista Suomessa.

”Kansalaisjärjestöt ovat keskeinen osa Suomen mielenterveyskenttää. Mielenterveyden edistäminen onnistuu vain eri sidosryhmien yhteistyön avulla”, Suvisaari totesi.

EU-komission hiljattain väliarvion saanut tiedonanto mielenterveydestä huomioi sosiaali- ja terveyspolitiikan ohella muun muassa koulutuksen, työllisyyden, digitalisaation, kaupunkisuunnittelun ja ilmaston.

Keskustelussa todettiin, että mielenterveyden merkitystä yhteiskunnassa on pidettävä jatkuvasti esillä ja mielenterveysvaikutusten arviointiin tarvitaan uusia menetelmiä  sekä jo kehitettyjen menetelmien tehokkaampaa käyttöä.

WHO-hanke tarjoaa myös mahdollisuuden maiden väliseen tiedon ja kokemusten vaihtoon kansallisten toimien tueksi. Lopuksi todettiin, että on erittäin tärkeää, että järjestöt ovat tiiviisti mukana kansallisessa mielenterveyspolitiikassa ja että EU:n vahva tuki ja rahoitus mielenterveydelle jatkuu myös eurovaalien jälkeen.