Läsnäoloa vaativa opetus tärkeää opiskelijoiden ammatilliselle kasvulle ja hyvinvoinnille - opintoja ja työntekoa on edelleen pystyttävä yhdistämään
Koronaviruspandemian aikaiset kokemukset osoittavat, että opintojen eteneminen hidastuu ja opiskelijoiden hyvinvointi kärsii ilman riittävää yhteisöllisyyttä. Hieman alle 80 prosenttia suomalaisista opiskelijoista koki pandemian vaikutukset negatiivisina tai erittäin negatiivisina (Eurostudent VIII). Läsnäoloa vaativa koulutus ei kuitenkaan tarkoita joustavista opintopoluista luopumista.
Ammattikorkeakouluissa tasapainoillaan pedagogisissa ratkaisuissa opiskelijoiden erilaisten toiveiden ja opintojen etenemisestä sekä toisaalta opiskelijoiden hyvinvoinnista saatujen kokemusten ja tutkimustiedon välillä. Opiskelijat ovat monissa ammattikorkeakouluissa toivoneet lähiopetuksen ja verkkovälitteisen ryhmäopetuksen lisäämistä. Lähes puolet opiskelumotivaation puutetta kokevista opiskelijoista toivoo lisää lähiopetusta (Eurostudent VIII). Onkin tärkeää, että opiskelijaa voidaan tukea ja ryhmän kanssa olla läsnä sekä verkossa että lähitapaamisissa.
Opiskelijoiden taustat ovat monipuolistuneet, minkä takia osa opiskelijoista kuitenkin suhtautuu kriittisesti ryhmä- ja lähiopetukseen. Yhä useampi opiskelija tekee opintojaan työn ohessa. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa aloittavien opiskelijoiden keski-ikä on 26 vuotta ja vuonna 2023 opinnot aloittaneista opiskelijoista yli 30-vuotiaita oli noin 14 000. Perheelliset ja toista tutkintoaan suorittavat opiskelijat toivovat opintojen painottuvan vahvasti etä- ja verkkototeutuksina järjestettäviin opintoihin (Eurostudent VIII).
- Koronaviruspandemian aikana jouduttiin pakon sanelemana siirtämään opetusta etäopetukseksi ja opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn määrä kasvoi merkittävästi. Samaan aikaan opiskelijoiden hyvinvointi heikkeni, mikä kuvastaa lähiopetuksen ja yhteisöllisyyden merkitystä. Opiskelijoiden kokoontuessa kampuksille tapahtuu siis tärkeitä kohtaamisia ja syntyy tulevan työuran kannalta tärkeitä verkostoja. Siksi on tärkeää, että ammattikorkeakoulut tarjoavat riittävästi lähiopetusta ja ryhmämuotoista opetusta, toteaa Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) puheenjohtaja Lauri Kujala.
Kansallisena koulutuspoliittisena tavoitteena on korkeakoulutettujen osuuden nostaminen väestössä. Tämän kannalta on tärkeää, että opiskelu ammattikorkeakouluissa on mahdollista hyvin monipuolisissa elämäntilanteissa oleville opiskelijoille. Joustavien opintopolkujen tarjoamiseen on edelleen suuri tarve.
- Ammattikorkeakoulut joutuvat tasapainottelemaan erilaisten oppijoiden, opiskelijaryhmien ja korkeakoulutukselle asetettujen tavoitteiden välillä. Lopulta kyse opetuksen järjestämisestä on pedagoginen ja ratkaisut tehdään sen mukaan, miten osaamisen kehittymistä ja opiskelijoiden kasvua asiantuntijuuteen pystytään parhaiten tukemaan. Opiskelijoiden keski-iän nousu edellyttää yhä monipuolisempien ja joustavampien opintopolkujen kehittämistä ja laajempaa tarjoamista. Tärkeää onkin tarjota sopivia opintopolkuja ja opiskelumuotoja opiskelijoille näiden tarpeiden mukaisesti. Siksi verkko- ja monimuotopedagogiikka vaatii suuria panostuksia myös tulevien vuosien aikana, toteaa Arenen hallituksen puheenjohtaja Riitta Konkola.
Yhteyshenkilöt
Ida MielityinenToiminnajohtajaAmmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Puh:0505940731ida.mielityinen@arene.fiLauri KujalapuheenjohtajaSuomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry
Puh:0503891000lauri.kujala@samok.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Lisäleikkaukset ammattikorkeakouluista olisivat täysin kohtalokkaita koulutuksen laadulle26.3.2025 10:59:23 EET | Tiedote
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta leikattiin heti hallituskauden alussa merkittävästi. Ammattikorkeakoulujen tilanne on erityisen tukala, sillä niiden rahoitusta on leikattu rajusti jo aiemmin. Reaalinen perusrahoitus on laskenut vuodesta 2011 yli 200 miljoonalla eurolla ja samaan aikaan tutkintotavoitteet ovat lähes kaksinkertaistuneet.
Laaja joukko järjestöjä: Suomen talouden kasvu vaatii lisää korkeakoulutettuja osaajia28.2.2025 12:03:43 EET | Tiedote
Hallituksen puoliväliriihessä on kova paine löytää toimia talouskasvun vahvistamiseksi Suomelle. Järjestöt toteavat yhteiskannanotossaan, että koulutustason nosto on yksi ilmiselvä keino kasvun vauhdittamiseksi, jota tulisi pikaisesti hyödyntää. Järjestöt vaativat, että koulutus- ja osaamistason nostamiseksi muodostetaan hallituskaudet ylittävä, pitkäjänteinen suunnitelma, jolla sitoudutaan vahvistamaan pysyvästi koulutuksen rahoitusta ja resursseja.
Suomen talouskasvu ja tuottavuus pysähtyvät ilman lisäpanostuk-sia korkeakoulutukseen – ammattikorkeakouluilla on erityinen rooli Suomen osaamistason nostajana14.2.2025 09:51:55 EET | Tiedote
Suomi tarvitsee nopeita toimia kasvun ja tuottavuuden parantamiseksi. Panostukset osaamispääomaan lisäävät tutkitusti kasvua, työllisyyttä ja tuottavuutta. Ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteita nostetiin 20 prosenttia vuosille 2025–2028 vaikka samaan aikaan rahoitusta on leikattu. Puoliväliriihessä tulee vahvistaa ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta. Tämä edistää myös yksityisen sektorin kasvumahdollisuuksia. T&K-rahoitusta tulee kanavoida suoraan ammattikorkeakouluille parlamentaarisen vahvan tahdon mukaisesti. Pelkkä hankerahoitus ei mahdollista ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan kehittämistä ja uusien yritysten tukemista tutkimuksessa, kehittämisessä ja kasvussa. Kasvu ja hyvinvointi syntyvät vain korkealla osaamisella. Sitä tuotetaan kustannustehokkaimmin korkeakouluissa tutkimuksella ja koulutuksella.
Järjestöt: Pysyvän oleskeluluvan muutosten koskettava myös AMK-tutkinnon suorittaneita6.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kansainväliset osaajat jäämässä eriarvioiseen asemaan ulkomaalaislain uudistuksessa.
Eduskunnan TAKKI-verkosto: Suomi tarvitsee parlamentaarisen sitoumuksen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi3.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Korkeakoulutettujen määrä maassamme on jäänyt auttamattomasti jälkeen keskeisistä kilpailijamaistamme. Suomi on sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa ja hallitusohjelmassa koulutustason nostoon. Korkeakoulujen tutkintotavoitteita nostettiin taas merkittävästi seuraavalle sopimuskaudelle tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteiden toteuttaminen ei kuitenkaan ole nyt kestävällä pohjalla. Suomi tarvitsee koulutus- ja osaamistason nostoon parlamentaarisen sitoutumisen ja suunnitelman T&K-rahoituslain tapaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme