Elintarviketeollisuusliitto ry

ETL ja MTK: Ruokaa voitava tuottaa tulevaisuudessakin koko EU:n alueella

Jaa

Euroopan unioni vaikuttaa merkittävästi suomalaisen ruoka-alan kilpailukykyyn ja menestymisen mahdollisuuksiin. Alan sääntelystä suurin osa on lähtöisin EU:sta. Sen vuoksi Elintarviketeollisuusliitto ETL ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK katsovat, että Suomen on oltava aktiivinen, aloitteellinen ja yhteistyökykyinen vaikuttaja EU:ssa.

Kuva: MTK

Suomen täytyy tuoda esille vahvuutensa ja huolehtia, että kansalliset erityispiirteet tunnistetaan EU-sääntelyssä. Kilpailukykyä, innovointia ja kasvua mahdollistavien toimien on oltava politiikan keskiössä. Eri toimialueiden EU-politiikat on sovitettava yhteen niin, että ruoantuotanto on mahdollista Suomessa ja koko EU:n alueella myös tulevaisuudessa.

Ruoka-ala pystyy tarjoamaan ratkaisuja moniin isoihin kestävyys- ja vastuullisuushaasteisiin. Suomi voi olla kokoaan suurempi ruoka-aitta, kunhan huolehdimme alan kannattavuutta tukevasta toimintaympäristöstä.

Ruoan saatavuus poikkeusoloissa on noussut vahvemmin ihmisten tietoisuuteen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä. Elinkustannusten nousu on nostanut pinnalle myös ruokaturvan. Väestölle on saatava riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa kohtuuhintaan. Kiristyvässä maailmantilanteessa ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä Euroopan unionissa on kiinnitettävä huomiota enemmän huoltovarmuuteen ja ruokaturvaan.

Eurooppalaisesta ruokaturvasta ja ruoantuotannon kriisinkestävyydestä on huolehdittava pitkäjänteisellä, kannustavalla politiikalla ja riittävällä rahoituksella. Maatalouspolitiikan kahden pilarin malli on toiminut tässä hyvin. Eri politiikat on sovitettava yhteen niin, että ruokaturva, ruoka-alan kriisinkestävyys ja kilpailukyky vahvistuvat ympäristötavoitteiden rinnalla.

Suomessa ruoan omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaaminen tarkoittaa sekä eläin- että kasvituotannon mahdollisuuksien hyödyntämistä. Se tukee koko arvoketjua maatilalta elintarviketeollisuuden ja kaupan kautta kuluttajille asti.

Yksi ruokaturvan tae on omavaraisuus kriittisissä luonnonvaroissa ja tuotantopanoksissa. Euroopassa onkin lisättävä lannoitteiden ja rehujen omavaraisuutta, mikä vaatii investointeja. EU:n on tärkeää edistää ravinteiden kierrätystä osana muuta kiertotaloutta. Lainsäädännön pitää mahdollistaa erilaiset kierrätysratkaisut, mutta samalla on varmistettava, että kierrätysravinteista ei aiheudu haittaa käyttäjille, ympäristölle eikä elintarviketurvallisuudelle.

Eurooppalaisen politiikan on kannustettava yrityksiä kehittämään innovaatioita ja tuotantotapoja rahoitusinstrumentein, jakamalla riskiä ja edistämällä toimivia markkinoita. Se vahvistaa ruoka-alan iskunkestävyyttä. Tuotanto-olosuhteiden muuttuessa Euroopassa pohjoisella ruoka-alalla on mahdollisuuksia sekä tuotannon määrän että arvon kasvattamiseen. EU:n pitää uskaltaa ottaa innovaatioita käyttöön myös elintarvikesektorilla.

Lainsäädännön on oltava ennakoitavaa, kilpailukykyä edistävää ja luotettavaa investointiympäristöä synnyttävää. Yritysten kestävyysraportoinnin laajentuminen aiheuttaa alkutuotannolle ja yrityksille kasvavaa hallinnollista taakkaa, jota on kevennettävä lainsäädännöllisten helpotusten ja digitalisaation avulla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Toimitusjohtaja Mikko Käkelä, Elintarviketeollisuusliitto, puh. 040 560 7569, mikko.kakela@etl.fi

Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, MTK, puh. 040 901 1640, jyrki.wallin@mtk.fi

Tietoa julkaisijasta

Elintarvike­teollisuusliitto on ruoka-alan suunnannäyttäjä ja kokoava voima. Edustamme Suomessa toimivia ruoka- ja juomayrityksiä. Tavoitteenamme on uudistuva ja vetovoimainen ruoka-ala, joka luo hyvinvointia koko Suomeen.

Elintarviketeollisuusliiton toiminnan piirissä olevat noin 600 yritystä kattavat kaikki elintarviketeollisuuden toimialat ja elintarviketeollisuuden tuotannon Suomessa lähes kokonaan.

Elintarviketeollisuus on Suomessa kolmanneksi suurin teollinen toimiala, joka työllistää 40 000 henkeä. Ruokia ja juomia valmistavia yrityksiä toimii kaikkialla maassamme.

Koko ruoka-ala (alkutuotanto, elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa ja ruokapalvelut) työllistää Suomessa yhteensä 340 000 henkeä, kun välilliset vaikutukset lasketaan mukaan.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elintarviketeollisuusliitto ry

Kutsu medialle: Miten elintarviketeollisuuden investoinnit saadaan rullamaan – elintarvikealan talouskatsaus ja investoinnit19.11.2024 11:57:50 EET | Kutsu

Elintarviketeollisuuden vipuvaikutus työllisyyteen on eri toimialoista suurin, joten alan kasvulla on kokoaan suurempi merkitys kansantaloudelle. Suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotanto laski vuosina 2022–2023 ja elintarvikkeiden tuonti on noussut ennätystasolle. Keväällä odotettiin kotimaisen tuotannon elpymisen alkaneen. Millainen on tilanne nyt? Entä miltä näyttää vuosi 2025?

Yrityskysely: Ruoka-alan digitalisaatio ja datatalous selvässä kasvussa14.11.2024 10:10:00 EET | Tiedote

Ruoka-ala uudistuu datalla, mutta työ on vielä kesken, ilmenee Elintarviketeollisuusliiton (ETL) tuoreesta kyselystä. Koko ruokaketjun tuottavuus paranee, kun dataa jaetaan ja hyödynnetään tehokkaasti. Digitalisaatiolla ja datataloudella voidaan tukea myös elintarvikeyritysten kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Datatalous vaatii luottamusta osapuolten kesken sekä yhteisiä sääntöjä tiedon saumattomaan jakamiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye