Eurooppa on toipunut kaasukriisistä

Eurooppa on toipunut vuoden 2022 energiakriisistä, joka johtui Venäjältä hankitun putkikaasun määrän rajusta romahduksesta ja siitä aiheutuneesta hintashokista. Kriisiä voimisti lisäksi vaihtoehtoisten energialähteiden, kuten vesi- ja ydinvoiman, heikko tarjonta. Jyrkkien hinnankorotusten seurauksena kaasun kulutus EU:ssa laski vuonna 2022 noin 20 % Venäjän hyökkäyssotaa edeltävältä tasolta.

Koska Venäjän putkikaasutoimitukset vähenivät sodan alettua yli 80 % kriisiä edeltäneeltä tasolta, Euroopan oli etsittävä vaihtoehtoisia kaasun toimittajia. Eurooppa korvasi Venäjän putkikaasun pääasiassa lisääntyneellä LNG-tuonnilla.

LNG:n kasvanut kysyntä on vauhdittanut tuonti-infrastruktuurin kehittämistä Euroopassa. Useissa maissa on avattu uusia LNG-terminaaleja, ja EU-maiden LNG-tuontikapasiteetti kasvoi 40 miljardia kuutiometriä (bcm) vuoden 2023 aikana. Tänä vuonna tuontikapasiteetin odotetaan kasvavan 30 bcm.

Myös EU-tasolla ryhdyttiin nopeasti toimenpiteisiin, mukaan lukien REPowerEU-suunnitelma, joka pyrkii vähentämään riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista. Tähän on tarkoitus päästä säästämällä energiaa, monipuolistamalla energiatoimituksia ja lisäämällä puhtaan energian tuotantoa EU:n alueella.

Odotamme Euroopan kaasumarkkinoiden pysyvän tulevina vuosina suhteellisen vakaina kasvaneen LNG-tuontikapasiteetin ja muiden tehtyjen toimenpiteiden ansiosta. Kaasunhinnat riippuvat edelleen globaalista LNG-tarjonnasta ja -kysynnästä, erityisesti Aasiassa. Korkeat ja heilahtelevat kaasunhinnat voivat asettaa jatkossakin haasteita Euroopan teollisuudelle, mikä voi vaikuttaa Euroopassa toimivien yritysten kilpailukykyyn ja johtaa siihen, että tuotantoa siirretään Euroopan ulkopuolelle.

"Etenkin euroalueen kemianteollisuuden näkymät ovat epävarman kauden jälkeen aiempaa myönteisemmät. Tällä hetkellä ei ole todisteita teollisuustuotannon vähenemisestä, kun tarkastelemme teollisuutta kautta linjan. Muutoksia ja siirtymää EU:n ulkopuolelle voi kuitenkin tapahtua energiaintensiivisimmillä aloilla, jos energian hinta pysyy korkeana”, kommentoi Atradius Suomen maajohtaja Juhani Laitala.

Lisätietoja raportista on saatavilla täältä.