Valtaosa vaihto-opiskelijoista asuu opiskelija-asunnoissa – Opiskelija-asuminen on Erasmus+-menestystarinan mahdollistaja

Miljoonat eurooppalaiset nuoret ovat osallistuneet opiskelijavaihtoihin vuodesta 1987 toimineen ohjelman puitteissa. Suurin osa Suomesta lähtevästä ja saapuvasta opiskelijavaihdosta tapahtuu Erasmus+-ohjelman kautta.

Valtaosa vaihto-opiskelijoista asuu Suomessa opiskelija-asunnoissa, käy ilmi opiskelija-asuntoyhteisöiltä kerätystä datasta.

”Ulkomaalaisten asema suomalaisilla vuokramarkkinoilla on tunnetusti kotimaisia heikompi. Kun on vieläpä kyse lyhytaikaisesta asunnontarpeesta vaihtojakson ajaksi, tarjonta jää niukaksi – ainakin opiskelijan kukkarolle sopiva. Siksi opiskelija-asuminen on tärkeä opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden mahdollistaja”, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu muistuttaa.

Aineisto koostuu opiskelija-asuntoyhteisöjen vaihto-opiskelija-asukkaiden määristä vuoden lopulla sekä korkeakouluilta pyydetyistä tiedoista vaihto-opiskelijoiden määrästä vuosilta 2016-2023. Tietoja ei ollut saatavissa kaikilta vuosilta ja kaikilta opiskelija-asuntoyhteisöiltä. 

Monella paikkakunnalla vaihto-opiskelijoista jopa yli 75 prosenttia asuu opiskelija-asunnossa. 

”Osuus voi todellisuudessa olla vieläkin korkeampi. Asukasmäärätiedot ovat vuoden lopulta, kun taas vaihto-opiskelijamäärät kuvaavat koko syksyn tilannetta. Osa lähtevistä vaihtareista on siis ennättänyt jo luopua asunnosta ja palata kotimaahan joulunviettoon”, Lehtoruusu selittää.

Koronavuodet vaikeuttavat tilastojen tulkintaa. Välillä vaihto-opiskelijoita saapui vain muutamia, kun korkeakoulut keskeyttivät saapuvat vaihto-ohjelmat. Kun vaihtoja toteutettiin etänä, moni opiskelija halusi etäopiskelusta ja koronasta huolimatta muuttaa vaihtomaahansa. 

”Koronavuosina vaihto-opiskelijoita saattoi asua opiskelija-asunnoissa enemmän, kuin korkeakoulujen mukaan läsnäolevia vaihto-opiskelijoita oli saapumassa. Siksi opiskelija-asunnoissa asui välillä yli sata prosenttiakin ilmoitetuista vaihtareista”, Lehtoruusu naurahtaa.

Asuminen opiskelijaliikkuvuuden esteenä

Asunnon löytäminen vaihtomaasta voi olla vaikeaa. Vuonna 2017 valmistuneen HousErasmus+-hankkeen loppuraportin mukaan 45 prosenttia Erasmus+-opiskelijavaihtoon lähteneistä piti kohdemaan asuntomarkkinoita vaikeana ja 39 prosenttia maksoi asumisesta enemmän kuin oli ennakoinut.

Eurooppalaisen opiskelijajärjestö ESU:n vuonna 2022 teettämässä selvityksessä neljännes vaihto-opiskelijoista oli kokenut asumiseen liittyviä huijauksia. Suomessa osuus oli pienin.

”Suomi on hoitanut leiviskänsä hyvin, vaikka toki parannettavaa aina on. Korkeakoulujen ja opiskelija-asuntotarjoajien välisillä kiintiösopimuksilla voidaan varmistaa, että saapuville vaihtareille riittää asuntoja. Tältä osin tilanne vaihtelee korkeakouluittain”, Lehtoruusu huomauttaa. ”Aina korkeakoulut eivät tunnista rooliaan vaihto-opiskelijoidensa asumisen turvaamisessa.”

Vuosien 2021-2027 Erasmus+-ohjelman budjetti liki kaksinkertaistuu edellisestä ohjelmakaudesta. Alkavan europarlamenttikauden aikana linjataan ohjelman tulevista painopisteistä ja rahoituksesta.

ESU:n selvityksen suosituksissa peräänkuulutetaan lisää vastuuta asumisen järjestymisestä korkeakouluille ja Erasmus+-järjestelmän laadunvarmistukseen. Myös SOA toivoo Erasmus+-työltä panostusta asumiseen.

”Erasmus+-ohjelma on ollut kiistaton eurooppalainen menestystarina ja mahdollistanut vaihtoon lähdön monille. Muutto kohdemaahan on vaihto-opiskelun suola, muttei onnistu ilman asuntotarjontaa”, Lehtoruusu painottaa.