IT-alan työllisistä jo merkittävä osa on ulkomaalaistaustaisia
Ulkomaalaistaustaiset työskentelevät nykyään yhtä usein erityisasiantuntijoina kuin suomalaistaustaiset, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela Tieto&trendit-verkkolehden artikkelissaan.
Yksi syy viime vuosien muutokseen on informaation ja viestinnän toimialan nousu ulkomaalaistaustaisten keskeiseksi työllistäjäksi.
”Vuonna 2016 noin 4 % ulkomaalaistaustaisista työllisistä – saman verran kuin suomalaistaustaisista – työllistyi informaation ja viestinnän toimialalle. Vuonna 2023 toimiala työllisti kuitenkin jo lähes joka kymmenennen ulkomaalaistaustaisen työllisen. Suomalaistaustaisten keskuudessa osuus oli kasvanut vain hieman, 5 %:iin”, Sutela kirjoittaa.
Saman kehityksen voi nähdä myös siitä, että vuosien 2016 ja 2023 välillä ulkomaalaistaustaisten osuus informaatio ja viestintä -toimialan kaikista 20–64-vuotiaista työllisistä on noussut 7 prosentista noin 15 prosenttiin. Vastaavanlaista muutosta suuntaan tai toiseen ei Sutelan mukaan löydy muilta toimialoilta.
Yhtä suuri osuus ulkomaalais- ja suomalaistaustaisista 20–64-vuotiaista työllisistä työskenteli vuonna 2023 erityisasiantuntijoina: 28 %. Toisaalta ulkomaalaistaustaiset työskentelivät edelleen suomalaistaustaisia useammin erityisesti palvelu- ja myyntityöntekijöinä (22 % vs. 18 %) sekä luokassa ”muut työntekijät” (14 % vs. 5 %).
Ulkomaalaisten työllisyysasteen hyvä kehitys pysähtyi vuonna 2023
Tilastokeskuksen Tieto&trendit-verkkolehdessä julkaistiin samaan aikaan myös yliaktuaari Tarja Baumgartnerin artikkeli, jonka mukaan ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste on noussut selvästi useiden vuosien ajan, mutta viime vuonna työllisyyden kasvu pysähtyi.
”Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste nousi tarkastellun kahdeksan vuoden aikana, mutta ulkomaalaistaustaisilla nousu oli nopeampaa. Työllisyysasteet nousivat eniten niissä taustamaaryhmissä, joissa työllisyysaste oli matalin tarkastelujakson alussa. Vaikka työllisyyden kasvu pysähtyi vuonna 2023, työllisyysaste nousi kuitenkin erityisen selvästi vuosien 2021–2023 aikana niillä, joiden taustamaa on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa”, Baumgartner kirjoittaa.
”Vuosien hyvän työllisyyskehityksen jälkeen taloudellisen suhdannetilanteen heikentyminen vuoden 2022 jälkeen vaikeuttaa työllistymistä syntyperästä riippumatta, mutta yleinen taloustilanne heijastuu yleensä herkemmin heikommassa työmarkkina-asemassa oleviin ryhmiin, kuten ulkomaalaistaustaisiin”, Baumgartner toteaa.
Ulkomaalaistaustaisia ovat Tilastokeskuksen määritelmän mukaan henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna SutelaErikoistutkija
Puh:029 551 2907hanna.sutela@stat.fiTarja BaumgartnerYliaktuaari
Puh:029 551 3561tarja.baumgartner@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku toukokuussa vähäisintä sitten loppuvuoden 202227.6.2024 08:02:09 EEST | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat toukokuussa koko maassa 2,8 % edellisestä vuodesta. Edellisestä kuukaudesta hinnat nousivat 1,0 %.
Joka toisella suomalaisella asuntokunnalla velkaa vuonna 2023, velat pienenivät edellisvuodesta18.6.2024 08:01:52 EEST | Tiedote
Suomalaisista asuntokunnista 51 prosentilla oli velkaa vuonna 2023. Veloista valtaosa eli 70 prosenttia oli asuntovelkaa. Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velka oli 94 000 euroa. Asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka oli 114 800 euroa.
Nykyinen tai entinen puoliso pari- ja lähisuhdeväkivallan yleisin tekijä – miesuhrien määrä kasvoi lähes 10 prosenttia vuonna 202310.6.2024 08:06:03 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon viime vuonna tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 12 300 uhria, joista aikuisten uhrien määrä kasvoi 3,2 % ja alaikäisten hieman yli kymmenyksellä vuoteen 2022 verrattuna.
Kasvihuonekaasupäästöt laskivat tuntuvasti vuonna 2023 – taustalla sähköntuotantorakenteen muutokset30.5.2024 08:01:55 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat viime vuonna 11 % vuodesta 2022, kertoo Tilastokeskuksen tuore pikaennakko. Kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria (LULUCF) olivat 40,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO₂-ekv.), mikä on 5,1 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vuonna 2022.
Terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijamäärä kasvussa – myös lukio-opiskelijoiden määrä nousi 202329.5.2024 08:02:27 EEST | Tiedote
Niin ammatillisen koulutuksen kuin lukiokoulutuksen opiskelijamäärät kasvoivat vuonna 2023 edellisvuodesta. Ammatillisessa koulutuksessa oli 347 700 opiskelijaa ja tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa 110 600 opiskelijaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme