Onnettomuustietoinstituutti

Kuolettavista tieltä suistumisista yhdeksän kymmenestä tapahtuu hyvällä ajokelillä, onnettomuudet painottuvat kesään

Jaa

Onnettomuustietoinstituutin juuri julkaistussa teemaraportissa on tarkasteltu vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita suistumisonnettomuuksia. Viiden vuoden aikana tapahtui 180 suistumisonnettomuutta, joissa menehtyi 198 henkilöä. Suistumisia aiheuttivat pääasiassa kuljettajien ajokunnon puutteet, eivät olosuhteet. Raportin tiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.

Auto on suistunut tieltä ja vaurioitunut, ja jäänyt paikoilleen tien varrelle ruohikkoon.
Kuolettavista tieltä suistumisista yhdeksän kymmenestä tapahtuu hyvällä ajokelillä. Kuva: Mostphotos

Yhdeksän kymmenestä kuolemaan johtavasta suistumisonnettomuudesta maanteillä tapahtuu hyvällä ajokelillä. Tutkijalautakuntien tutkintojen perusteella tie oli tyypillisesti sula ja kuiva (72 % onnettomuuksista), ja oli valoisaa (88 % onnettomuuksista). Maanteiden suistumisonnettomuudet painottuvat kesäkuukausille, kesäkuusta elokuuhun, jolloin tapahtui 45 prosenttia onnettomuuksista. Tammi-maaliskuussa kuolemaan johtavia suistumisia tapahtui maanteillä kaikkein vähiten.

Kuolemaan johtaneista suistumisonnettomuuksista kolme neljäsosaa tapahtui henkilö- ja pakettiautojen kuljettajille. Raportissa tarkasteltiin tieltä suistumisia, joissa ei törmätty muihin osapuoliin tai ajoneuvoihin. Yleisin onnettomuustyyppi oli suistuminen oikealle vasemmalle kääntyvässä kaarteessa. Suurin osa suistumisista tapahtui teiden kaarteissa (63 %). Suoralta tieltä suistui 35 prosenttia ajoneuvoista ja risteysalueilla 2 prosenttia.

− Se voi yllättää, että tyypillinen kuolemaan johtanut tieltä suistuminen tapahtuu kesällä, hyvällä säällä ja kolmanneksessa tapauksista jopa suoralla tiellä. Ilmiötä selittävät kuljettajien ajokunnon puutteet ja riskinotto. Kuljettajat ajavat väsyneinä ja päihtyneinä. Lisäksi moni ajaa merkittävää ylinopeutta ja jättää turvavyön kiinnittämättä, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty selventää.

Vain harva turmakuljettaja oli ajokunnossa ja ajoi kohtuullisella nopeudella

Kuolemaan johtaneen suistumisonnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 26 prosentilla oli ajo-oikeus kunnossa, he ajoivat selvin päin ja ylinopeutta oli korkeintaan 20 km/h. Selvästi suurempi osuus tieltä suistuneista kuljettajista oli päihtyneitä ja ajoi huomattavaa ylinopeutta. Lähes joka neljäs kuljettajista oli ajokiellossa tai muuten vailla ajo-oikeutta.

Suistumisonnettomuuksissa henkilö- ja pakettiautoissa menehtyneistä henkilöistä 86 ei ollut kiinnittänyt turvavyötä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien arvioiden mukaan heistä suurin osa, 61 henkeä, olisi voinut pelastua turvavyötä käyttämällä.

Erilaisiin esteisiin kuten kiviin, kantoihin, ojanpenkkoihin ja sivutien luiskiin törmääminen yleensä pahensi tieltä suistumisen seurauksia, sillä kovassa vauhdissa luisuva auto pyörähtää herkästi ympäri tai kyljelleen esteeseen osuessaan. Auto pysyi pyörillään alle puolessa tapauksista (40 %).

− Moni ajoneuvon tieltä suistumisessa menehtynyt olisi selvinnyt hengissä, jos turvavyö olisi ollut kiinni. Onnettomuustutkinnan perusteella ajoneuvo harvoin meni edes ympäri pyöriessään niin ruttuun, etteikö ajoneuvossa olisi voinut selvitä hengissä, jos turvavyö olisi ollut pitämässä paikoillaan, Räty kertoo.

Moottoripyöräilijät suistuivat päihtyneinä ja kovalla vauhdilla alemmalla tieverkolla

OTIn teemaraportissa on tarkasteltu 27 vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtunutta moottoripyöräilijän kuolemaan johtanutta suistumisonnettomuutta. Moottoripyöräilijöiden suistumisonnettomuudet tapahtuivat enimmäkseen alemmalla tieverkolla eli seutu- ja yhdysteillä. Moottoripyöräilijät suistuivat yleensä teiden kaarteissa. Joka kolmas moottoripyörän kuljettaja oli päihtynyt ja 40 prosenttia ajoi ylinopeutta vähintään 20 km/h.

Kuljettajien ajokunnon varmistaminen on tärkeintä onnettomuuksien vähentämiseksi

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat esittäneet tutkintojensa perusteella, että kuljettajien ajokunnon varmistaminen ehkäisisi tehokkaimmin kuolemaan johtavia tieltä suistumisia. Lautakunnat ehdottavat muun muassa, että lääkärien ja poliisin yhteistyötä ajoterveydenvalvonnassa tulee syventää, liikennevalvontaa tehostaa päihteiden ja ylinopeuksien osalta ja alkolukkoja asentaa toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille.

Suistumisonnettomuuksissa olleista kuljettajista hieman useampi kuin joka neljäs (28 %) oli alle 25-vuotias.

− Maanteiden kuolemaan johtaneissa suistumisonnettomuuksissa menehtyi usein nuori kuljettaja. Kuten muillakin turmakuljettajilla, myös nuorten kuljettajien onnettomuuksien taustalla on usein erilaisia elämänhallintaan liittyviä haasteita, kuten päihdeongelmia. Liikenne ei ole muusta elämästä erillinen saareke, joten ongelmia ennaltaehkäisevä työ kasvatuksen saralla ja sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari muistuttaa.

Lisäksi suistumisten seurauksia voidaan lieventää suunnittelemalla erityisesti uudet väylät aiempaa turvallisemmiksi. Onnettomuustutkinnan perusteella esimerkiksi törmäysesteiden poistaminen ja turvalliset kaideratkaisut ovat avainasemassa.

− Ei ole realistista olettaa, että koko nykyiselle maantieverkolle saataisiin rakennettua kaiteet, riittävän loivat luiskat ja törmäysesteistä raivatut suoja-alueet. On siis panostettava siihen, että kuljettajat ovat ajokuntoisia ja ajoneuvot pysyvät kuljettajien hallinnassa. Työtä teiden reunaympäristöjen pehmentämiseksi on kuitenkin jatkettava. Uudet väylät tulee alusta alkaen rakentaa mahdollisimman turvallisiksi, ja siinä työssä voidaan hyödyntää myös onnettomuustutkinnassa kerättyä tietoa, Räty toteaa.

Lisätietoja:

OTIn teemaraportti: Suistumisonnettomuudet maanteillä 2018-2022

  • Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, puh. 040 922 1365
  • Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, puh. 050 306 9884
  • Sähköpostit: etunimi.sukunimi@oti.fi
  • Viestintä, puh. 040 450 4700

Raportin aineistosta:

  • Raportissa on tarkasteltu taajamien ulkopuolisilla maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita suistumisonnettomuuksia vuosina 2018–2022
  • Aineisto perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin
  • Mukana on vain moottoriajoneuvo-onnettomuuksia
  • Aineistosta on rajattu pois tietoisesti aiheutetut onnettomuudet sekä onnettomuudet, joissa kuljettaja menehtyi sairauskohtaukseen

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti

Yli kolmannes kuolonkolareista ajetaan päihtyneenä, onnettomuustutkijoiden esittämiä keinoja onnettomuuksien vähentämiseksi tulee ottaa käyttöön22.5.2024 06:33:00 EEST | Tiedote

Vuosina 2018–2022 tieliikenteessä tapahtui 271 päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa onnettomuutta, joissa menehtyi 308 henkeä. Määrä vastaa yli kolmannesta kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat vuosien ajan esittäneet lukuisia keinoja päihdeonnettomuuksien vähentämiseksi. Onnettomuustietoinstituutti esittää, että keinot tulee ottaa käyttöön, jotta liikenteen päihdeongelma saadaan ratkaistua.

Kymmenessä vuodessa liikenteessä menehtyi lähes 200 moottoripyöräilijää, mopoilijoita menehtyi 3617.4.2024 07:50:00 EEST | Tiedote

Kymmenen vuoden aikana liikenteessä menehtyi 197 moottoripyöräilijää ja 36 mopoilijaa. Yli puolet menehtyneistä moottoripyöräilijöistä ajoi ylinopeutta, kolmannes oli päihtyneitä. Mopo-onnettomuuksien tutkinnassa havaittiin viritettyjä mopoja ja huonosti kiinnitettyjä kypäröitä. Kuolonkolarien lisäksi kymmenen vuoden aikana tapahtui vuosittain keskimäärin 2 600 liikennevahinkoa, joissa osallisena oli mopo, ja 1 600 vahinkoa, joissa osallisena oli moottoripyörä.

Suomalaiset uskovat teiden korjaamisen lisäävän liikenneturvallisuutta – kuolonkolareiden tutkinnasta nousee eri asioita14.3.2024 07:37:00 EET | Tiedote

Suomalaisten mielestä teiden kunnon parantaminen ja pakollinen alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille olisivat tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimet. Myös kuolemaan johtaneita kolareita tarkasteltaessa päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisy näyttäytyy yhtenä tärkeimmistä liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä. Sen sijaan tien vaurioilla on harvemmin merkittävä vaikutus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye