Kuolettavista tieltä suistumisista yhdeksän kymmenestä tapahtuu hyvällä ajokelillä, onnettomuudet painottuvat kesään
Onnettomuustietoinstituutin juuri julkaistussa teemaraportissa on tarkasteltu vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita suistumisonnettomuuksia. Viiden vuoden aikana tapahtui 180 suistumisonnettomuutta, joissa menehtyi 198 henkilöä. Suistumisia aiheuttivat pääasiassa kuljettajien ajokunnon puutteet, eivät olosuhteet. Raportin tiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.
Yhdeksän kymmenestä kuolemaan johtavasta suistumisonnettomuudesta maanteillä tapahtuu hyvällä ajokelillä. Tutkijalautakuntien tutkintojen perusteella tie oli tyypillisesti sula ja kuiva (72 % onnettomuuksista), ja oli valoisaa (88 % onnettomuuksista). Maanteiden suistumisonnettomuudet painottuvat kesäkuukausille, kesäkuusta elokuuhun, jolloin tapahtui 45 prosenttia onnettomuuksista. Tammi-maaliskuussa kuolemaan johtavia suistumisia tapahtui maanteillä kaikkein vähiten.
Kuolemaan johtaneista suistumisonnettomuuksista kolme neljäsosaa tapahtui henkilö- ja pakettiautojen kuljettajille. Raportissa tarkasteltiin tieltä suistumisia, joissa ei törmätty muihin osapuoliin tai ajoneuvoihin. Yleisin onnettomuustyyppi oli suistuminen oikealle vasemmalle kääntyvässä kaarteessa. Suurin osa suistumisista tapahtui teiden kaarteissa (63 %). Suoralta tieltä suistui 35 prosenttia ajoneuvoista ja risteysalueilla 2 prosenttia.
− Se voi yllättää, että tyypillinen kuolemaan johtanut tieltä suistuminen tapahtuu kesällä, hyvällä säällä ja kolmanneksessa tapauksista jopa suoralla tiellä. Ilmiötä selittävät kuljettajien ajokunnon puutteet ja riskinotto. Kuljettajat ajavat väsyneinä ja päihtyneinä. Lisäksi moni ajaa merkittävää ylinopeutta ja jättää turvavyön kiinnittämättä, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty selventää.
Vain harva turmakuljettaja oli ajokunnossa ja ajoi kohtuullisella nopeudella
Kuolemaan johtaneen suistumisonnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 26 prosentilla oli ajo-oikeus kunnossa, he ajoivat selvin päin ja ylinopeutta oli korkeintaan 20 km/h. Selvästi suurempi osuus tieltä suistuneista kuljettajista oli päihtyneitä ja ajoi huomattavaa ylinopeutta. Lähes joka neljäs kuljettajista oli ajokiellossa tai muuten vailla ajo-oikeutta.
Suistumisonnettomuuksissa henkilö- ja pakettiautoissa menehtyneistä henkilöistä 86 ei ollut kiinnittänyt turvavyötä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien arvioiden mukaan heistä suurin osa, 61 henkeä, olisi voinut pelastua turvavyötä käyttämällä.
Erilaisiin esteisiin kuten kiviin, kantoihin, ojanpenkkoihin ja sivutien luiskiin törmääminen yleensä pahensi tieltä suistumisen seurauksia, sillä kovassa vauhdissa luisuva auto pyörähtää herkästi ympäri tai kyljelleen esteeseen osuessaan. Auto pysyi pyörillään alle puolessa tapauksista (40 %).
− Moni ajoneuvon tieltä suistumisessa menehtynyt olisi selvinnyt hengissä, jos turvavyö olisi ollut kiinni. Onnettomuustutkinnan perusteella ajoneuvo harvoin meni edes ympäri pyöriessään niin ruttuun, etteikö ajoneuvossa olisi voinut selvitä hengissä, jos turvavyö olisi ollut pitämässä paikoillaan, Räty kertoo.
Moottoripyöräilijät suistuivat päihtyneinä ja kovalla vauhdilla alemmalla tieverkolla
OTIn teemaraportissa on tarkasteltu 27 vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtunutta moottoripyöräilijän kuolemaan johtanutta suistumisonnettomuutta. Moottoripyöräilijöiden suistumisonnettomuudet tapahtuivat enimmäkseen alemmalla tieverkolla eli seutu- ja yhdysteillä. Moottoripyöräilijät suistuivat yleensä teiden kaarteissa. Joka kolmas moottoripyörän kuljettaja oli päihtynyt ja 40 prosenttia ajoi ylinopeutta vähintään 20 km/h.
Kuljettajien ajokunnon varmistaminen on tärkeintä onnettomuuksien vähentämiseksi
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat esittäneet tutkintojensa perusteella, että kuljettajien ajokunnon varmistaminen ehkäisisi tehokkaimmin kuolemaan johtavia tieltä suistumisia. Lautakunnat ehdottavat muun muassa, että lääkärien ja poliisin yhteistyötä ajoterveydenvalvonnassa tulee syventää, liikennevalvontaa tehostaa päihteiden ja ylinopeuksien osalta ja alkolukkoja asentaa toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille.
Suistumisonnettomuuksissa olleista kuljettajista hieman useampi kuin joka neljäs (28 %) oli alle 25-vuotias.
− Maanteiden kuolemaan johtaneissa suistumisonnettomuuksissa menehtyi usein nuori kuljettaja. Kuten muillakin turmakuljettajilla, myös nuorten kuljettajien onnettomuuksien taustalla on usein erilaisia elämänhallintaan liittyviä haasteita, kuten päihdeongelmia. Liikenne ei ole muusta elämästä erillinen saareke, joten ongelmia ennaltaehkäisevä työ kasvatuksen saralla ja sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari muistuttaa.
Lisäksi suistumisten seurauksia voidaan lieventää suunnittelemalla erityisesti uudet väylät aiempaa turvallisemmiksi. Onnettomuustutkinnan perusteella esimerkiksi törmäysesteiden poistaminen ja turvalliset kaideratkaisut ovat avainasemassa.
− Ei ole realistista olettaa, että koko nykyiselle maantieverkolle saataisiin rakennettua kaiteet, riittävän loivat luiskat ja törmäysesteistä raivatut suoja-alueet. On siis panostettava siihen, että kuljettajat ovat ajokuntoisia ja ajoneuvot pysyvät kuljettajien hallinnassa. Työtä teiden reunaympäristöjen pehmentämiseksi on kuitenkin jatkettava. Uudet väylät tulee alusta alkaen rakentaa mahdollisimman turvallisiksi, ja siinä työssä voidaan hyödyntää myös onnettomuustutkinnassa kerättyä tietoa, Räty toteaa.
Lisätietoja:
OTIn teemaraportti: Suistumisonnettomuudet maanteillä 2018-2022
- Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, puh. 040 922 1365
- Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, puh. 050 306 9884
- Sähköpostit: etunimi.sukunimi@oti.fi
- Viestintä, puh. 040 450 4700
Raportin aineistosta:
- Raportissa on tarkasteltu taajamien ulkopuolisilla maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita suistumisonnettomuuksia vuosina 2018–2022
- Aineisto perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin
- Mukana on vain moottoriajoneuvo-onnettomuuksia
- Aineistosta on rajattu pois tietoisesti aiheutetut onnettomuudet sekä onnettomuudet, joissa kuljettaja menehtyi sairauskohtaukseen
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti
Traktorimönkijäonnettomuudet: Kuolemantapauksista yli puolessa kuski päihtynyt, lievemmissä kolareissa alaikäisten kuljettajien määrä nousussa14.11.2024 06:08:00 EET | Tiedote
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on koonnut tietoa traktorimönkijäonnettomuuksista kymmenen vuoden ajalta. Vuosina 2013–2022 tapahtui 4 582 liikennevahinkoa ja 19 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa oli osallisena traktorimönkijä. Kuolemaan johtaneissa tapauksissa kuoli usein päihtynyt työikäinen, kun taas liikennevakuutuksesta korvatuissa vahingoissa suurin ja eniten osuuttaan kasvattanut ikäryhmä olivat 15–17-vuotiaat kuljettajat.
Tutkintatietoa ”nokkakolareista”: Kolmannes tapahtuu liukkailla keleillä, ajoneuvon hallinnan voi menettää kunnollinenkin kuljettaja3.10.2024 07:35:00 EEST | Tiedote
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on tehnyt teemaraportin, jossa on tarkasteltu vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuuksia. Kohtaamisonnettomuuksilla tarkoitetaan vastakkaisista ajosuunnista tulleiden ajoneuvojen törmäyksiä, onnettomuudet ovat tyypillisesti niin sanottuja ”nokkakolareita”. Onnettomuuksista reilu kolmannes tapahtui lumisella tai jäisellä kelillä. Raportin tiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.
Elokuun loppuun mennessä 121 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta – Jalan, pyörällä ja sähköajoneuvoilla kulkeneita lapsia ja nuoria menehtynyt edellisvuotta enemmän26.9.2024 07:33:00 EEST | Tiedote
Tammi‒elokuun välillä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli ennakkotietojen mukaan tutkittavaksi yhteensä 121 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 127 henkilöä. Onnettomuuksien kokonaismäärä on lähes sama kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Henkilöauto-onnettomuuksien määrä on jatkanut vähenemistään. Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden menehtymiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui lähes vastaava määrä kuin edellisvuotena, mutta kuolleiden ikäryhmissä tapahtui muutosta. Vuosi 2024 on tähän mennessä ollut lasten ja nuorten osalta edellistä synkempi.
Yli kolmannes kuolonkolareista ajetaan päihtyneenä, onnettomuustutkijoiden esittämiä keinoja onnettomuuksien vähentämiseksi tulee ottaa käyttöön22.5.2024 06:33:00 EEST | Tiedote
Vuosina 2018–2022 tieliikenteessä tapahtui 271 päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa onnettomuutta, joissa menehtyi 308 henkeä. Määrä vastaa yli kolmannesta kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat vuosien ajan esittäneet lukuisia keinoja päihdeonnettomuuksien vähentämiseksi. Onnettomuustietoinstituutti esittää, että keinot tulee ottaa käyttöön, jotta liikenteen päihdeongelma saadaan ratkaistua.
Kirurgi Tommi Mäntyvaara tutkii Lapin liikenneonnettomuuksia lääkärin näkökulmasta – Työ ja tutkinta täydentävät toisiaan29.4.2024 11:09:08 EEST | Uutinen
Henkilöhaastattelu | Tommi Mäntyvaara toimii lääkärijäsenenä Lapin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnassa. Hän on ollut tutkintatoiminnassa mukana noin viiden vuoden ajan. Siviilityönään hän toimii kirurgina. Mäntyvaaran ura kirurgian parissa on jatkunut jo yli parikymmentä vuotta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme