Uusi kyselytutkimus: EU-vaalien alla kansalaiset huolissaan luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja eriarvoistumisesta
Uusi kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat tasaisesti huolissaan monista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tutkimuksen mukaan yli puolet kansalaisista oli huolissaan julkisen talouden tilasta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä, ilmastonmuutoksesta ja kansallisesta eriarvoistumisesta.
Julkisen talouden tilasta oli huolestunut tai erittäin huolestunut 59 prosenttia, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä 55 prosenttia ja eriarvoistumisesta 53 prosenttia vastaajista. Ilmastonmuutosta vakavana tai erittäin vakavana ongelmana piti 57 prosenttia vastaajista.
Luonnonvarojen kulutus ja päästöt herättävät huolta
Tutkimuksessa selvitettiin myös, kenen tulisi päättää luonnonvarojen kulutuksesta ja päästöistä. Vastaajien mukaan EU ei näyttänyt suositulta päätöksentekotaholta luonnonvarojen kulutuksen ja päästöjen rajoittamista koskevissa asioissa. Sen sijaan tutkimustietoa ja valtiota arvostettiin päätöksenteossa.
“Vastauksissa näyttäytyy vahva huoli ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista sekä näiden yhteydestä eriarvoistumiseen. Näissä vaaleissa äänestäminen on tärkeää siksikin, että päätöksentekomme EU:ssa ohjaa näitä kaikkia, mutta erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen politiikkaratkaisuja”, sanoo kehittämispäällikkö Juha Peltomaa Suomen ympäristökeskuksesta.
Lentovero saa kannatusta
Vaikka vastaajat yleisesti kannattivat porkkanoita keppien sijaan, lentovero sai yllättävän paljon kannatusta: 64 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että päästöjen vähentämiseksi pitäisi ottaa käyttöön lentovero. Tämä osoittaa, että kansalaiset ovat valmiita myös konkreettisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Kysely osa laajempaa tutkimushanketta
Kysely on osa laajempaa “Kohti eko-hyvinvointivaltiota” (ORSI) -tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Hankkeen yhtenä tavoitteena selvittää kansalaisten näkemyksiä tulevaisuuden kestävästä yhteiskunnasta.
Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy aikavälillä 16.5.–27.5.2024, ja siihen vastasi 1 070 Manner-Suomessa asuvaa, 18-vuotta täyttänyttä henkilöä.
Lue lisää
Lisätietoja
- Kehittämispäällikkö Juha Peltomaa, Suomen ympäristökeskus, juha.peltomaa@syke.fi, puh. +358 295 251 081
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme