Happamat sulfaattimaat hyötykäyttöön – Tutkimuksessa testataan happamien maamassojen neutralointia teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla
Suomen rannikkoalueet ovat muinaista merenpohjaa. Maan kohoamisen seurauksena alueet sijaitsevat nyt noin 100 metriä merenpinnan yläpuolelle sijoittuvalla vyöhykkeellä. Merenpohjaan kerrostui aikoinaan runsaasti sulfidimuotoista rikkiä, joka nyt kuivalla maalla happamoittaa maaperää. Happamiin sulfaattimaihin liittyvien riskien arvioidaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena, koska kuivuus lisää entisestään maaperän happamoitumista. Tutkijoiden tavoitteena on edistää happamien sulfaattimaiden ympäristöystävällistä ja rakentamisen kannalta turvallista hyötykäyttöä.
Maankäyttö happamilla sulfaattimailla aiheuttaa monenlaisia haitallisia ympäristövaikutuksia. Erittäin happamat ja metallipitoiset valumavedet ovat yksi merkittävimmistä haitoista. Happamat sulfaattimaat ovat myös rakennusteknisesti haastavia. Niiden geotekniset ominaisuudet ovat maa- ja pohjarakentamisen kannalta huonoja, sulfaattimaissa ilmenee lujuus- ja kantavuusongelmia. Lisäksi happamien sulfaattimaiden maaperän kemiallinen koostumus ja mikrobitoiminta altistavat betoni- ja teräsrakenteet korroosiolle eli syöpymiselle.
”Happamat sulfaattimaat päätyvät haastavien ominaisuuksiensa vuoksi usein läjitettäviksi maankaatopaikoille. Samaan aikaan maanrakennushankkeiden maamateriaalin massatasapaino on alijäämäinen eli läjitettäviä massoja joudutaan korvaamaan muualta tuodulla maa-aineksella”, kertoo FiksuHasu-hankkeen projektipäällikkö Mirkka Visuri Suomen ympäristökeskuksesta.
"Myös maamateriaalin läjityksessä täytyy huomioida happamien sulfaattimaiden ympäristövaikutukset”, korostaa Mirkka Visuri.
Happamien sulfaattimaiden esiintymisalue kattaa koko Suomen rannikkoalueen. Rannikkomme on kokonaisuudessaan entistä merenpohjaa. Muinaisen Litorinameren hapettomille pohja-alueille kerrostui aikoinaan pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä. Maan kohoamisen seurauksena muinainen merenpohja on nyt kuivalla maalla noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla vyöhykkeellä. Happamiin sulfaattimaihin liittyvät riskit todennäköisesti lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena, kun kuivat kaudet edistävät maaperän happamoitumista ja happamuuden huuhtoutumista.
Sulfaattimassoja neutraloidaan ja stabiloidaan teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla
Sulfaattimaamassojen hyötykäyttöä voidaan lisätä neutraloimalla tai stabiloimalla massat, jonka jälkeen niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennuspohjana, erilaisissa täytöissä tai maisemoinneissa. Happamien sulfaattimaiden stabilointi ja neutralointi estävät happamuuden muodostumisen maaperässä ja vähentävät happamien valumavesien muodostumista sekä sulfaattimaiden käytön aiheuttamia ympäristöongelmia. Stabiloinnilla ja neutraloinnilla voidaan myös vähentää rakenteiden korroosiota.
Maa-ainesmassojen neutralointia ja stabilointia on tehty jo pitkään, mutta käytetyt materiaalit ovat yleensä sementti- ja kalkkipohjaisia, joten niiden laajamittainen käyttö lisää huomattavasti rakentamisen hiilidioksidipäästöjä. FiksuHasu-hankkeessa testataan massojen neutralointia ja stabilointia teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla, joita ovat esimerkiksi tuhka ja kuona. Niistä ei muodostu vastaavaa hiilidioksidikuormitusta kuin sementistä tai kalkkipohjaisista materiaaleista.
Tällä hetkellä käytössä ei ole sellaisia menetelmiä, joilla voitaisiin luotettavasti arvioida maaperästä betoni- ja teräsrakenteille aiheutuvan korroosion määrää. FiksuHasu-hankkeessa tutkitaankin happamien sulfaattimaiden aiheuttamaa korroosiota ja sen arviointimenetelmiä. Riskiarvioinnissa huomioidaan myös mikrobien aiheuttama korroosio.
Tietoa FiksuHasu-hankkeesta
FiksuHasu (Happamien sulfaattimaiden hyödyntäminen) -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta sekä Fingrid Oy, Väylävirasto ja Kiertokaari Oy. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Åbo Akademi, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Yrkeshögskolan Novia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Mirkka VisuriSuomen ympäristökeskus
Puh:0295251024Puh:+358 50 597 8636etunimi.sukunimi@syke.fiPeter ÖsterholmÅbo Akademi ÅA
Puh:+358 50 582 8490etunimi.sukunimi@abo.fiJukka RäisänenGeologian tutkimuskeskus GTK
Puh:029 503 4358etunimi.sukunimi@gtk.fiEva Högfors-RönnholmYrkeshögskolan Novia
Puh:+358 44 780 5737etunimi.sukunimi@novia.fiKuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna11.7.2024 14:50:43 EEST | Tiedote
Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna i hela landet och observationer har gjorts ända till Lappland. På öppet hav finns det nu cyanobakterier i Finska viken och Skärgårdshavet, i södra Bottenhavet håller cyanobakterier på att utvecklas. I kustområdet har cyanobakterier fortfarande observerats huvudsakligen vid Nylands och Egentliga Finlands kuster och antalet observationer har knappt förändrats alls.
Slight increase in blue-green algae observations in inland waters11.7.2024 14:40:48 EEST | Press release
Blue-green algae observations have increased slightly throughout the country, and observations have been made even in Lapland. Blue-green algae now occur in the Gulf of Finland and the Archipelago Sea. In the southern part of the Bothnian Sea blue-green algae are just developing. Blue-green algae have still been observed in the coastal area, mainly on the coasts of Uusimaa and Southwest Finland, and the number of observations has not changed much.
Sinilevähavainnot sisävesillä lisääntyneet hieman11.7.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet sisävesillä koko maassa, ja havaintoja on tehty aina Lappia myöten. Avomerellä sinilevää on nyt Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Selkämeren eteläosassa sinilevä on vasta kehittymässä. Rannikkoalueella sinilevää on havaittu edelleen pääasiassa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikolla, eikä havaintojen määrä ole juurikaan muuttunut. Huom! Korjattu tiedotteen lopussa: Kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin enemmän kansalaishavaintoja kuin viime viikolla.
The blue-green algae situation has remained stable since last week, unstable and windy weather slows down the growth of blue-green algae4.7.2024 13:06:23 EEST | Press release
The blue-green algae situation has remained stable since last week. In inland waters, blue-green algae observations have slightly decreased, and the algae situation in coastal areas has remained unchanged. In sea areas, windy weather has largely mixed blue-green algae with water mass. In recent days, blue-green algae have been observed especially in the west of Hanko and the Upinniemi open sea area.
Algläget har hållits stabilt sedan förra veckan, det instabila och blåsiga vädret dämpar ökningen av cyanobakterier4.7.2024 13:03:26 EEST | Tiedote
Algläget har varit stabilt sedan förra veckan. Observationerna av cyanobakterier har minskat något i insjöarna och algläget i kustområdena har förblivit oförändrat. I havsområdena har det blåsiga vädret till stor del blandat ihop cyanobakterierna med vattenmassan. Under de senaste dagarna har cyanobakterier observerats särskilt väster om Hangö och i Obbnäsfjärden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme