Kokoomuksen Eestilä: Nyt on aika kääntää Suomen talouden suunta

”Orpon hallitus on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin talouden sopeuttamiseksi. Julkisen talouden suunnitelma ja siitä valiokuntakäsittelyssä saadut lausunnot vahvistavat hallituksen tilannekuvan ja toimet oikeaksi. Nyt on aika kääntää Suomen talouden suunta”, Eestilä sanoo.

Eestilä muistuttaa puheessaan Suomen talouden perusongelmasta.

”Jatkuvasti negatiivinen vaihtotaseemme tarkoittaa sitä, että maastamme virtaa enemmän rahaa ulos kuin tulee sisään. Viennistä elävälle Suomelle tämä on tarkoittanut kroonista velkaantumista. Yksistään velasta maksettavien korkomenojen ennustetaan kasvavan yli 4 miljardiin euroon kehyskauden loppuun mennessä. Tekemättömyyden hinta tulee nyt maksuun”, Eestilä sanoo.

Eestilä korostaa hallituksen veropolitiikan linjan olevan selvästi työn tekoon kannustavaa.

”Veronkorotuksista huolimatta kokonaisveroaste ei kiristy tämän hallituskauden aikana. Samalla kun hallitus tekee kohdennettuja veronkiristyksiä valtiontalouden paikkaamiseksi, kevennämme työnverotusta merkittävästi. Hallituskauden aikana työnverotus kevenee yhteensä puolella miljardilla eurolla painottuen pieni- ja keskituloisiin. Työnteon tulee aina olla kannattavaa ja palkasta tulee jäädä työntekijälle entistä enemmän rahaa käteen”, Eestilä sanoo.

Eestilä kritisoi opposition esittämiä vaihtoehtoja konkretian puutteesta sekä peräänkuuluttaa pitkäjänteisen talouspolitiikan tärkeyttä julkisen talouden tasapainottamisessa.

”Tähän mennessä julkaistut toimet ovat olleet pettymys. Olemme kuulleet oppositiosta enemmän hurskaita toiveita kuin konkreettisia toimia. Suomen talous ei kuitenkaan toivomuksilla kasva”, Eestilä sanoo.

”Julkisen talouden suunnitelma osoittaa sen, että Suomen talouden tilanne on mahdollista kääntää, kunhan hallituksen toimet toteutetaan täysimääräisesti. Tämä työ ei tule valmistumaan yhdessä kaudessa, vaan tarvitsemme tässä salissa pitkäjänteistä työtä vastuullisen talouspolitiikan eteen. Perustuslain mukaan valtiontaloudesta päättää eduskunta. Vastuuta ei voi ulkoistaa”, Eestilä päättää.

Alla kokonaisuudessaan kansanedustaja Markku Eestilän pitämä Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro julkisen talouden suunnitelman palautekeskustelussa. (Muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Arvoisa puhemies,

Suomen talouden tilanne on ajautunut vaikeaksi. Jatkuvasti negatiivinen vaihtotaseemme tarkoittaa sitä, että maastamme virtaa enemmän rahaa ulos kuin tulee sisään. Viennistä elävälle Suomelle tämä on tarkoittanut kroonista velkaantumista. Yksistään velasta maksettavien korkomenojen ennustetaan kasvavan yli 4 miljardiin euroon kehyskauden loppuun mennessä. Tekemättömyyden hinta tulee nyt maksuun.

Orpon hallitus on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin talouden sopeuttamiseksi. Julkisen talouden suunnitelma ja siitä valiokuntakäsittelyssä saadut lausunnot vahvistavat hallituksen tilannekuvan ja toimet oikeaksi. Nyt on aika kääntää Suomen talouden suunta.

Arvoisa puhemies,

Tämänkin hallituksen olisi poliittisesti ollut helpompi miellyttää kaikkia ja jättää miljardileikkaukset tekemättä. Uskottava valtion kulujen pienentäminen on kuitenkin välttämätöntä. Hallituksen talouspolitiikka ei perustu lyhyen aikavälin pikavoittojen hakemiseen, vaan kestävään taloudenpitoon, jolla turvataan Suomen tulevaisuus ja hyvinvointipalvelut myös tuleville sukupolville.

Jo hallitusohjelmassa päätettiin vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla. Kevään kehysriihessä hallitus teki päätökset vielä kolmen miljardin lisäsopeutuksesta, josta noin puolet toteutetaan menosäästöillä ja puolet veronkorotuksilla.

Veronkorotuksista huolimatta kokonaisveroaste ei kiristy tämän hallituskauden aikana. Samalla kun hallitus tekee kohdennettuja veronkiristyksiä valtiontalouden paikkaamiseksi, kevennämme työnverotusta merkittävästi. Hallituskauden aikana työnverotus kevenee yhteensä puolella miljardilla eurolla painottuen pieni- ja keskituloisiin. Työnteon tulee aina olla kannattavaa ja palkasta tulee jäädä työntekijälle entistä enemmän rahaa käteen.

Valtion menoista lähes puolet kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Ikääntyvässä Suomessa sote-menojen hillintä heijastuu väistämättä valtion talouden ali- tai ylijäämän kehittymiseen tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies,

Odotamme mielenkiinnolla opposition ratkaisuja Suomen taloustilanteen oikaisemiseksi. Tähän mennessä julkaistut toimet ovat olleet pettymys. Olemme kuulleet oppositiosta enemmän hurskaita toiveita kuin konkreettisia toimia. Suomen talous ei kuitenkaan toivomuksilla kasva. Kasvu vaatii tekoja.

Yksi tämän hallituksen tärkeimpiä kasvutoimia on tutkimus- ja kehityspanostuksen nostaminen kohti neljää prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vain osaamisen vahvistamisella pystymme nostamaan tuottavuuttamme, parantamaan kilpailukykyämme ja tukemaan viennin kasvua. Suomen talouspolitiikan ja työmarkkinapolitiikan on oltava siis korostuneesti vientiä tukevaa.

Suomen viennin kasvu syntyy yrityksissä ja niiden kaupallisten menestystarinoiden kautta. Yksi tärkeä kehityskohde on elintarviketeollisuus ja ruokavienti. Ruokavientiä ei ole ilman kannattavaa maataloutta ja toisinpäin.

Arvoisa puhemies,

Kasvun edellytyksiä, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistetään myös hallituksen määräaikaisella neljän miljardin investointiohjelmalla, joka rakentuu tärkeistä väylähankkeista ja pyrkimyksestä hillitä korjausvelan kasvua koko Suomessa.

Tämän lisäksi hallitus toteuttaa kasvupaketin, jonka osana esimerkiksi Teollisuusijoitukselle kohdistetaan 300 miljoonaa euroa valtion sijoitusomaisuutta investointien edistämiseksi. Määräaikaisilla verohyvityksillä tuetaan puolestaan päästöttömään talouteen tähtääviä investointeja esimerkiksi isoihin akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästuotantoon.

Suomen työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin on välttämätöntä, sillä tehtyjen työtuntien määrä suhteessa työllisyyteen laskee trendinomaisesti niin Suomessa kuin Euroopassa. Hallitus tekeekin uudistuksia muun muassa sosiaaliturvaan, joilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä. Tämä vahvistaisi julkista taloutta yli kahdella miljardilla eurolla.

Erityisesti meidän tulee kiinnittää huomiota yli 55-vuotiaiden työllisyyteen. Esimerkiksi 65-74 vuotiaiden työllisyysaste Suomessa on Pohjoismaiden alhaisimpia. Ikäsyrjintään työmarkkinoilla ei kerta kaikkiaan ole varaa.

Arvoisa puhemies,

Julkisen talouden suunnitelma osoittaa sen, että Suomen talouden tilanne on mahdollista kääntää, kunhan hallituksen toimet toteutetaan täysimääräisesti. Tämä työ ei tule valmistumaan yhdessä kaudessa, vaan tarvitsemme tässä salissa pitkäjänteistä työtä vastuullisen talouspolitiikan eteen. Perustuslain mukaan valtiontaloudesta päättää eduskunta. Vastuuta ei voi ulkoistaa.