Finanssivalvonta

Finanssisektorin vakavaraisuus 31.3.2024: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi edelleen vahvana epävarmassa toimintaympäristössä

Jaa

Suomen talous kääntyi taantumasta hyvin vaisuun kasvuun alkuvuonna, mutta epävarmuus leimaa yhä finanssisektorin toimintaympäristöä. Heikosta taloustilanteesta huolimatta pankkisektorilla vakavaraisuus on säilynyt vahvana, vaikka sekä kotitalous- että yritysluotoissa luottoriskiltään merkittävästi kohonneiden luottojen osuudet ovat olleet kasvussa. Työeläkelaitosten vakavavaraisuusaste vahvistui ensimmäisellä neljänneksellä, mutta henki- ja vahinkovakuutusyhtiöillä se heikkeni hieman. Geopoliittinen tilanne on pysynyt jännitteisenä ja korkonäkymät epävarmoina, mikä lisää finanssisektorin riskejä.

Suomen talouden taantuma hellitti tammi-maaliskuussa, kun bruttokansantuote kasvoi 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Vuositasolla BKT:n kasvu oli kuitenkin edelleen negatiivinen. Vaisu talouskehitys ja aiempaa korkeammat korot heijastuvat entistä voimakkaammin finanssisektorin asiakkaisiin eli kotitalouksiin ja yrityksiin. Työttömyys ja lomautukset kasvoivat alkuvuonna, ja konkurssit lisääntyivät. Lisäksi kuluttajien ja elinkeinoelämän tunnelmat säilyivät alkuvuoden synkkinä. Erityisesti rakennussektorin tilanne on vaikea ja uudet rakennusluvat vähenivät edelleen. Lisäksi toimintaympäristössä on paljon epävarmuutta maailmantilanteen vuoksi ja riskit ovat säilyneet korkealla tasolla.

– Taloustilanne on yhä monille kotitalouksille ja yrityksille vaikea, joten vielä on liian aikaista huokaista helpotuksesta. Suomen finanssisektorin toimijat ovat edelleen vakavaraisuudeltaan vahvoja, mikä on tuonut ja tuo jatkossakin niille suojaa epävarmassa ympäristössä, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.

Pankkisektorin vakavaraisuus vahvistui hieman – luottoriskien kasvu jatkunut edelleen

Pankkisektorin vakavaraisuus vahvistui hieman hyvän tuloskehityksen ansiosta ja pysyi edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempana. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 18,5 % (12/2023: 18,3 %) ja kokonaisuusvakavaraisuussuhde 22,4 % (12/2023: 22,1 %). Pankkisektorin tulosta kasvatti erityisesti korkokate, joka oli vertailuvuotta korkeampi. Korkokatteen kasvu kuitenkin hidastui alkuvuoden aikana, kun rahoituskustannukset nousivat ja luotonkysyntä pysyi vaimeana.

Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan kasvoivat hieman vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvu kohdistui erityisesti kotitalouksien asunto- ja kulutusluottoihin. Kohonneista luottoriskeistä kertovat myös luottojen siirtymät eri arvonalentumisvaiheiden välillä. Sekä kotitalous- että yritysluotoissa luottoriskiltään merkittävästi kohonneiden luottojen osuudet ovat olleet kasvussa. Erityisesti kiinteistö- ja rakennussektorilla osuudet jatkoivat kasvuaan. Suomen pankkisektorin ongelmaluotot ovat kuitenkin edelleen maltillisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa.

Pankkisektorin maksuvalmiusasema on pysynyt vakaana ja viranomaisvaatimukset ylittyivät selvästi. Suomalaispankkien liikkeeseen laskemien velkapaperien kysyntä oli vahvaa alkuvuonna ja yleisötalletuskanta pysyi vakaana. Sekä talletus- että markkinavarainhankinnan kustannukset jatkoivat nousuaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen pankkisektorin voimakas riippuvuus markkinavarainhankinnasta lisää haavoittuvuutta rahoitusmarkkinoiden häiriöille ja korostaa riittävien likviditeettipuskurien ja asianmukaisten likviditeetin varautumissuunnitelmien merkitystä.

Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste vahvistui sijoitustuoton ylittäessä vastuuvelan tuottovaatimuksen

Työeläkelaitosten vakavavaraisuusaste vahvistui ensimmäisellä neljänneksellä ja oli 128,1 % (12/2023: 126,3 %) sijoitustuoton ylittäessä vastuuvelan tuottovaatimuksen. Vakavaraisuusasema pysyi ennallaan (1,6) kasvaneen riskinoton takia. Työeläkelaitosten 3,4 prosentin sijoitustuotto selittyy pääosin osakesijoitusten tuotolla (5,5 %). Listattujen osakkeiden tuotto oli 7,0 %, vaikka kotimaisten osakkeiden, joiden osuus listatuista osakkeista on edelleen 28 %, tuotto jäi nollan tuntumaan.

Osakesijoitusten määrä työeläkelaitosten sijoitusallokaatiossa kasvoi ennätystasolle ensimmäisellä neljänneksellä ja oli 51,2 % (2023/12: 49,7 %). Korkosijoitusten osuus jatkoi laskuaan 25,9 prosenttiin (27,3 %). Kasvaneen osakeriskin takia työeläkelaitosten keskimääräinen riskinkantokyky osakesijoitusten kurssilaskua vastaan heikkeni, mutta on edelleen kohtuullisella tasolla.

Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde laski vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä lievästi ja oli 226,5 % (12/2023: 234,6 %). Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde laski voimakkaammin, mutta pysyi kuitenkin hyvällä tasolla 252,6 prosentissa (12/2023: 265,5 %). Molemmilla sektoreilla vakavaraisuuden heikentymiseen vaikutti osakehintojen muutosten vaikutuksia tasaavan symmetrisen mukautustekijän nousu, joka kasvatti vakavaraisuuspääomavaatimusta. Muutos oli vahinkovakuutussektorilla suurempi johtuen osakesijoitusten korkeammasta osuudesta. Molemmilla sektoreilla oma varallisuus kasvoi hieman sijoitustuottojen sekä korkotason nousun vuoksi.

Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat vuoden alusta 0,8 % ja vahinkovakuutussektorin sijoitustuotot olivat 1,9 %. Suurin osa sijoitustuotoista oli osakesijoitustuottoja. Henkivakuutussektorin kiinteistösijoitukset olivat vielä lievästi tappiolliset. Vahinkovakuutussektorin kannattavuus heikentyi vahinkosuhteen selvän kasvun takia.

Lisätietoja antaa

Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Påföljdsavgift till tre bolag för dröjsmål med anmälan om transaktioner som utförts av personer i ledande ställning17.10.2024 14:00:00 EEST | Pressmeddelande

Finansinspektionen har tilldelat Meriaura Invest Oy och Pokela Oy Iso Omena en påföljdsavgift samt Myvision Oy en gemensam påföljdsavgift för flera försummelser. Bolagen har inte inom utsatt tid lämnat in anmälan om transaktioner för egen räkning till emittenten och Finansinspektionen. Transaktionsanmälan ska lämnas utan dröjsmål och senast tre arbetsdagar efter att transaktionen har utförts. Bolagen är närståendebolag till personer i ledande ställning hos emittenterna.

Seuraamusmaksu kolmelle yhtiölle johtohenkilöiden liiketoimi-ilmoitusten viivästymisistä17.10.2024 14:00:00 EEST | Tiedote

Finanssivalvonta on määrännyt seuraamusmaksun Meriaura Invest Oy:lle ja Pokela Oy Isolle Omenalle sekä useasta laiminlyönnistä yhteisen seuraamusmaksun Myvision Oy:lle. Yhtiöt eivät ole ilmoittaneet määräajassa liikkeeseenlaskijalle ja Finanssivalvonnalle omaan lukuunsa tehdyistä liiketoimista. Liiketoimi-ilmoitus on tehtävä viipymättä ja viimeistään kolme työpäivää liiketoimen toteuttamisen jälkeen. Kyseiset yhtiöt ovat liikkeeseenlaskijoiden johtohenkilöiden lähipiiriyhtiöitä.

Penalty payments to three companies for late notification of managers’ transaction17.10.2024 14:00:00 EEST | Press release

The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has imposed a penalty payment on Meriaura Invest Oy and Pokela Oy Iso Omena, and a joint penalty payment for several omissions on Myvision Oy. The companies have failed to notify, by the deadline, the issuer and the FIN-FSA of transactions made on their own account. A transaction notification must be made promptly and no later than three business days after the date of the transaction. The companies concerned are closely associated companies of persons discharging managerial responsibilities in issuers.

Skillnader i finländska bankers klassificering av krediter enligt nedskrivningssteg – tillräckliga kreditförlustreserveringar som görs i rätt tid kräver en välfungerande hantering av kreditrisker10.10.2024 15:05:00 EEST | Pressmeddelande

Finansinspektionen har i sin utredning konstaterat skillnader och eventuella brister i finländska bankers klassificering av krediter enligt nedskrivningssteg. Betydelsen av korrekta klassificeringar och en tillräcklig och rättidig redovisning av nedskrivningar framhävs framför allt i den aktuella högriskmiljön. Alltför små kreditförlustreserveringar som gjorts för sent kan leda till större nedskrivningar och försvaga bankernas kapitalställning om riskerna realiseras.

Suomalaispankkien luottojen arvonalentumisluokitteluissa eroja – oikea-aikaiset ja riittävät luottotappiovaraukset edellyttävät toimivaa luottoriskien hallintaa10.10.2024 15:05:00 EEST | Tiedote

Finanssivalvonnan selvityksen perusteella suomalaispankkien luottojen arvonalentumisluokituksissa on havaittu eroavaisuuksia ja mahdollisia puutteita. Asianmukaisten luokittelujen sekä riittävien ja oikea-aikaisten arvonalentumiskirjausten merkitys korostuu etenkin nykyisessä kohonneiden riskien ympäristössä. Liian alhaiset ja myöhässä tehdyt luottotappiovaraukset voivat riskien realisoituessa johtaa suurempiin arvonalentumiskirjauksiin ja heikentää pankkien vakavaraisuusasemaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye