Suomen pisin silta palkittiin tietomallinnuksen edelläkävijänä

Tietomallinnus on ollut tärkeässä roolissa Suomen pisimmän, noin 1 200 metriä pitkän sillan rakentamisessa. Se on integroitu Kruunuvuorensillan hankkeeseen alusta alkaen. Urakoitsijat saivat mallipohjaisen aineiston tutkittavakseen jo markkinavuoropuhelu- ja tarjousvaiheessa, ja rakennussuunnitelmavaiheessa tietomallia käytettiin eri suunnittelualojen ja sillan kaupunkiympäristöön sovittamiseen.

– Kokonaisvaltainen tietomallien hyödyntäminen on virtaviivaistanut Kruunuvuorensillan rakennusprosessia. Urakoitsijan puolelta projektinhallinta- ja laatujärjestelmämme on sidottu malleihin yhdistettyyn dataan. Runsas tietomäärä toimii perustana reaaliaikaiselle tilannekuvalle, jossa yhdistyvät ortokuvat, 360-kuvat ja ajantasaiset suunnitelmat. Lopputuloksena olemme luoneet järjestelmän reaaliaikaiseen aikatauluseurantaan sekä turvallisuus- ja laatutoimenpiteiden seurantaan. Tilannekuvan täydentäminen on lisävaatimus ajantasaisille toteumamalleille, kertoo TYL Kruunusillat hankkeella suunnittelupäällikkönä ja tietomallikoordinaattorina toiminut Aki Kopra Kreatelta.

Kopran tehtävänä hankkeella on ollut pitää tietomallintamisen laatu korkeana rakentamisessa, laadunvarmistuksessa ja suunnittelunohjauksessa.

Tietomallit lisäävät läpinäkyvyyttä kautta linjan

Rakentamisen aikana tilaaja on valvonut urakan laatua ja rakenneosien valmistumista toteumamallin avulla. Jatkuvasti päivittyvä ajantasainen laatuaineisto on linkitetty rakenneosille, jolloin tietomalli toimii visuaalisena käyttöliittymänä koko sillan laatuaineistoon.

Asentamisen suunnittelu on tehty poikkeuksellisella tarkkuudella tietomallipohjaisesti. Jokainen asennusvaihe ja työnaikaiset rakenteet on mallinnettu virtuaalisesti tietomallissa niin, että se palvelee rakenteen mittaamista, laadunvalvontaa ja työvaihesuunnittelua.

– Virtaviivaisesti suunnittelusta suoraan työmaalle kulkeva asennuksen simulointi on kansainvälisesti poikkeuksellinen tapa rakentaa siltoja. Kun rakenne asennetaan virtuaalisesti oikein voimme minimoida asentamisen riskejä etukäteen merkittävästi. Jos asentaminen ei toimi virtuaalisesti, se ei toimi työmaallakaan. Törmäyspaikat on helppo havaita ja poistaa etukäteen. Toimintatapaa on esitelty kansainvälisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa asti, Kopra paljastaa.  

Hankkeen geometrinen monimutkaisuus siivitti parempia ratkaisuja

Kruunuvuorensillan suunnittelukäyttöikä on 200 vuotta, mikä on asettanut erityisiä vaatimuksia rakenteiden kestävyydelle. Betonirakenteiden tuotevaatimukset on määritelty vastaamaan kohteen vaatimuksia, ja teräsrakenteiden kestävyys on varmistettu huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella.

Geometrialtaan erittäin monimutkainen silta vaati parametrista mallintamista ja innovatiivisia ratkaisuja.

– Parametrisellä mallintamisella säästimme suunnitteluprosessissa merkittävästi aikaa, kun tiedonsiirto eri ohjelmistojen ja suunnittelijoiden välillä oli läpinäkyvää ja yksiselitteistä. Lisäksi rakenteiden muokkaaminen oli nopeampaa ja tarkempaa, jopa rakentamisen aikana, Kopra luettelee.

Vaativissa meriolosuhteissa rakennettu vinoköysisilta, jonka alusrakenteet ulottuvat syvälle meren pinnan alapuolelle on vaatinut kaikilta osapuolilta innovatiivista kehittämisotetta. Yksi esimerkki innovatiivisesta toteutuksesta on mittava merinosto-operaatio, jossa sillan kookkaat teräksiset päällysrakenteet nostettiin paikoilleen isolla merinosturilla.

– Jokainen merinostovaihekin oli rakennettu virtuaalisesti tietomallissa ja luodatun merenpohjan päällä. Näin varmistuttiin siitä, että merinostoalus pystyi toteuttamaan työnsä turvallisesti.

Yhteiset käytännöt ja sitoutuminen vaativan projektin keskiössä

Hankkeen osapuolet sitoutettiin mallipohjaiseen työskentelyyn tiiviillä alkuvaiheen osallistamisella ja yhteisten käytäntöjen luomisella.

– Olemme pitäneet kaiken mallipohjaisen toiminnan TYL Kruunusiltojen ylläpitämässä Trimble Connect -projektissa, johon linkittyi tieto muista järjestelmistä. Tällä varmistimme eri osapuolten pääsyn ajantasaiseen suunnittelu- ja laadunvarmistusaineistoon jatkuvasti, Kopra kertoo.

Palkinto tuntuu koko tiimistä erityisen hienolta, sillä Kruunuvuorensilta edustaa tietomallinnuksen huippuosaamista ja innovaatioita rakentamisessa.

– Urakan vastuullisena tietomallikoordinaattorina oli erittäin antoisaa ohjata tätä työtä. Suunnittelijoiden ja työyhteenliittymäkumppanin kanssa on ollut helppo toimia, kun kaikki ovat olleet ennakkoluulottomia ja innovatiivisia. Hyvä yhteishenki on mahdollistanut uuden kokeilemisen ja uusien käytäntöjen muodostamisen, Kopra iloitsee.

Nyt palkitun Kruunuvuorensillan projektiosapuolten roolit:

Tilaaja: Helsingin kaupunki/kaupunkiympäristön toimiala (KYMP)
Pääsuunnittelija, yleis- ja rakennussuunnittelu 2012–2020 (mm. silta-, liikenne- ja katusuunnittelu, valaistus- ja sähkösuunnittelu, tuuli- ja geotekniikka, vesihuolto- ja teknisten verkostojen suunnittelu, katuympäristösuunnittelu, liittyvien alueiden taitorakennesuunnittelu) ja tilaajan asiantuntija: WSP Finland Oy
Pääurakoitsija: Kreate Oy:n ja YIT Infra Oy:n muodostama työyhteenliittymä Kruunusillat
Urakoitsijan suunnittelija (sillan kantavan teräsrakenteen konepaja- ja toteutussuunnittelu): Ramboll Finland Oy
Kansainvälisen siltakilpailun voittajaehdotus 2013 Gemma Regalis: Knight Architects & WSP Finland Oy
Päällysrakenteen ja pylonin geometrianhallinta: SOFiN Consulting
Teräsrakenteen toimittaja, sisältäen konepajatyön ja asentamisen sekä asennusrakenteiden suunnittelun: Nordec
Tilaajan edustaja koskien työmaavalvontaa: HTJ
Urakan vastuullinen tietomallikoordinaattori: TYL Kruunusillat