T&K-rahoituksen suuntaamista ohjaava monivuotinen suunnitelma on oikeilla jäljillä – Osaajapula voi vesittää investoinnit

Valtioneuvoston eilen hyväksymä valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma vie suomalaista T&K-toiminnan rahoitusta pitkälti oikeaan suuntaan. Suunnitelman linjaukset ohjaavat vuoteen 2030 ulottuvan rahoituksen suuntaamista. Käytämme lisää rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen, jotta saamme Suomeen uutta korkeaan osaamiseen perustuvaa kasvua, työpaikkoja ja tuottavuutta. Pitkäjänteinen, kestävä, monipuolinen T&K-työ edellyttää perusrahoitusta. Korkeakoulut tarvitsevat perusrahoitusta myös vastatakseen työelämää riivaavaan osaajapulaan. 

Uudistumista ei tehdä vanhoin eväin. Siksi on hienoa, että suunnitelmassa tunnistetaan kiitettävällä tavalla ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet suomalaisen TKI-järjestelmän uudistamisessa. Ohjelmassa linjataan rahoituksen kohdentamisesta juuri ammattikorkeakouluissa tehtävään T&K-toimintaan.  Ammattikorkeakouluilla on valtava potentiaali olla kaivattu puuttuvat palanen eri toimijoiden yhteistyötä vahvistavien tutkimus- ja kehittämisekosysteemien kehittämiseen ja tutkimustiedon nopeampaan soveltamiseen työelämän tarpeiden mukaisesti.

Vahvimmin uudistuva linja näkyy Business Finlandia sekä Suomen Akatemiaa koskevissa kirjauksissa. Niiden rahoitusta esitetään suunnattavan nykyistä enemmän tutkimusorganisaatioiden ja yritysten väliseen yhteistyöhön sekä soveltavaan tutkimukseen.

- Suomalaisesta julkisesta T&K-järjestelmästä on puuttunut rahoitus, joka tukisi erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä palvelusektorin uudistumista. Rahoitus on kohdistunut tähän mennessä kapealle yrityskentälle. Rahoitus ei myöskään ole tukenut riittävästi ekosysteemien kehittymistä, jotta tieto ja osaaminen kumuloituisivat tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja muiden toimijoiden välillä tehokkaasti, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Yritysten lisäksi on rahoitusta kohdennettava myös julkisen sektorin, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kyvykkyyden kehittämiseen ja toiminnan tehostamiseen. Myös tässä työssä ammattikorkeakouluilla on valtavasti annettavaa. Niistä valmistuu noin puolet hyvinvointialueiden henkilöstöstä. Uskottava ja uudistava soveltava tutkimus ja kehittämistyö voi kehittyä vain nivoutumalla voimakkaasti alan asiantuntijoiden koulutukseen. Ammattikorkeakoulujen oma T&K-työ kehittää myös parhaiten lukuisten asiantuntijoiden tutkintokoulutusta sekä jatkuvaa oppimista.  

Rahoitusta kohdennettava suoraan korkeakouluille

Kaikki uutta T&K rahoitusta käsittelevät asiakirjat ovat nostaneet osaajapulan yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteiden toteutumisen ehdoksi. Tähän ei ole tullut lainkaan lisää rahaa korkeakouluille. Päinvastoin jokainen lisäeuro on otettu toisella käden pois. Orpon hallituksen päätöksillä ammattikorkeakoulujen reaalinen perusrahoitus laskee noin 35 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä. Samaan aikaan tutkintotavoitteet kasvavat rajusti kaudelle 2025–2028 (n. 8 000 AMK-tutkinnolla verrattuna vuosien 2020–2022 toteumaan). Tilanne on kohtuuton.  

Vähenevällä rahalla ammattikorkeakoulujen odotetaan hankkivan yhä enemmän kilpailtua rahaa EU:sta. T&K-rahoituksen lisäys ei voi perustua pelkkään hankemuotoiseen rahoitukseen, va an rahoitusta tulee kohdentaa myös suoraan ammattikorkeakoulujen T&K-työhön. Perusrahoituksen kaltainen rahoituksen lisääminen on välttämätöntä, jos haluamme ammattikorkeakoulujen kehittävän laajasti yhteistyötään pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Niitä ammattikorkeakoulut voivat saada laajemmin tekemään tutkimusta ja kehittämistyötä. Taustalla oleva rahoituslaki mahdollistaa tämän välttämättömän perusrahoituksen vahvistamisen. Kyse on vain poliittisesta tahdosta.  

- Rahoitusta on jaettava suoraan perusrahoituksena ammattikorkeakouluille tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarkoitettuna harkinnanvaraisena rahoituksena. Näin sen käyttöä voidaan myös lain edellyttämällä tavalla ohjata sekä vaikuttavuutta seurata, toteaa Mielityinen.