Sateenkaarimiesten lapsitoivetta ei saa ohittaa – sijaissynnytyksen laillistamiselle laajaa kannatusta Suomessa

Sijaissynnytys on yksi harvoista lapsiperheellistymisen tavoista erityisesti sateenkaarimiehille, itsellisille miehille, kohduttomille ja toistuvia keskenmenoja kokeville, muistuttavat Sateenkaariperheet ry ja Lapsettomien yhdistys Simpukka ry.

Sijaissynnytyksessä lapsi luovutetaan syntymän jälkeen muun kuin synnyttäjän kasvatettavaksi. Ei-kaupallisessa eli altruistisessa sijaissynnytyksessä olennaista on synnyttäjän halu auttaa.

Yli 20 toimijaa kannattaa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntelyä Suomessa, selviää oikeusministeriön selvitykseen tulleista lausunnoista. Oikeusministeriön  selvitys ei-kaupallisen sijaissynnytysjärjestelyn sallimisesta Suomessa julkaistiin keväällä 2023 ja  lausuntotiivistelmä keväällä 2024. Sijaissynnytyksen mahdollistamista Suomessa on selvitetty jo yli kymmenen vuoden ajan. 

Hedelmöityshoitolaissa kiellettiin vuonna 2007 Suomessa tehtävät hedelmöityshoidot, joissa on epäilys lapsen antamisesta adoptoitavaksi. Näin ollen sijaissynnytyksiä ei ole mahdollista toteuttaa Suomessa. Sijaissynnytysjärjestelyissä ulkomailla käyminen ei ole laitonta, mutta prosessi on usein raskas, monimutkainen ja kallis.

“Sijaissynnytys tulee laillistaa pian, koska selvitystä on jo tehty ja asia on saanut yhteiskunnassa laajaa kannatusta. Sääntely on saatava, koska moni hakeutuu järjestelyihin ulkomaille, jolloin prosessi saatetaan käydä läpi ilman tarvittavaa suojaa synnyttäjälle, lapselle ja aiotuille vanhemmille”, sanoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä. 

Sekä Sateenkaariperheille että Lapsettomien yhdistys Simpukalle tulee vuosittain runsaasti yhteydenottoja ulkomaisia sijaissynnytysjärjestelyjä harkitsevilta sekä järjestelyissä olevilta. 

“Koska Suomessa ei ole omaa sijaissynnytysprosessia, on monilla suuria haasteita saada ulkomailla syntynyt lapsi väestörekisteriin ja neuvolapalveluihin sekä saada vanhemmalle esimerkiksi vanhempainpäiväraha”, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.

Sijaissynnytys on tärkeä mahdollisuus sateenkaarimiehille 

Lapsiperheellistymiseen on erittäin vähän vaihtoehtoja niillä sateenkaari-ihmisillä, joiden perheissä ei ole synnyttämään kykenevää vanhempaa. Näitä ovat esimerkiksi itsellisten cis-miesten ja miesparien perheet sekä useiden transnaisten ja intersukupuolisten henkilöiden perheet. 

“Kumppanuusvanhemmuus sopii vain osalle ja adoptio äärimmäisen harvalle. Monessa maassa sijaissynnytys on sateenkaarimiehille tärkeä tie lapsiperheellistymiseen. Samoin voisi olla myös Suomessa. Nyt on aika ryhtyä viimein toimeen!” kannustaa Jämsä. 

“Jokaisella lasta toivovalla täytyy olla oikeus lapsiperheellistymiseen. Ei ole tätä päivää, että yhteiskunta arvottaa joidenkin lapsitoiveen tärkeämmäksi kuin toisten. On eriarvoistavaa, että sateenkaarimiesten lapsitoiveelta suljetaan silmät. Yhteiskunnan on tehtävä kaikkensa mahdollistaakseen yhdenvertaisen lapsitoiveen toteutumisen. Samalla se on merkittävä askel syntyvyyden kasvattamiseen”, sanoo Savio. 

Kokoomuksen puoluekokous otti kantaa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisen puolesta

Helsingin Kokoomusnuoret tekivät puoluekokoukselle 15.–16.6.2024  aloitteen aiheella ei-kaupallisen sijaissynnytyksen laillistamisesta Suomessa. 

Helsingin Kokoomusnuoret esittivät, että puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan siten, että ei-kaupallinen sijaissynnytys laillistettaisiin Suomessa.

Puoluehallitus esitti, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Puoluekokous hyväksyi aloitteen puoluehallituksen esityksen mukaan.

Tavoite on myös monien muiden puolueiden ohjelmissa, kuten Perussuomalaisen Nuorison perhepoliittisessa ohjelmassa. 

Sijaissynnytykselle laajaa tukea yhteiskunnassa 

Oikeusministeriö on teettänyt selvitykset sääntelyn mahdollisuuksista vuosina 2012 ja 2023. Asiantuntijapalautteissa otettiin vahvasti kantaa tarpeesta säännellä sijaissynnytystä. 

Selvitys ei-kaupallisen sijaissynnytysjärjestelyn sallimisesta Suomessa valmistui huhtikuussa 2023. Selvityksestä saatiin lausunnot 48 asiantuntijataholta. Lausuntotiivistelmä julkaistiin maaliskuussa 2024.  

Vain kaksi asiantuntijatahoa vastusti sääntelyn luomista. Merkittävä osa lausunnonantajista (20/48) pitää ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimista Suomessa lähtökohtaisesti perusteltuna tietyin edellytyksin. Lausunnoissa kannatetaan erityisesti selvityksessä esitettyä ennakolliseen valvontaan perustuvaa lupajärjestelmää. Suurin osa lausunnonantajista (26/48) ei ota lausunnossaan kantaa ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimiseen.  

“Valtaosassa lausuntoja painotetaan sijaissynnyttäjien ja aiottujen vanhempien saaman tuen tärkeyttä koko prosessin ajan ja synnytyksen jälkeen. Lausunnonantajien mukaan järjestelyjen salliminen turvaisi osapuolten oikeudet paremmin, kun käytössä olisi valvotut järjestelyt, neuvonta ja tuki”, sanoo Jämsä.

Useissa lausunnoissa esitetään, että tutkimusten valossa ei näytä olevan näyttöä sijaissynnytyksen negatiivisista vaikutuksista lapseen tai sijaissynnyttäjään. Suomen Psykologiliitto huomauttaa, ettei sijaissynnytyksen sallimista tulisi rajata vain johonkin perhemalliin vaan enemmän merkitystä on vanhempien voimavaroilla ja sosiaalisella tuella. 

Väestöliitto pitää tärkeänä sijaissynnytyslainsäädännön jatkovalmistelun käynnistämistä mahdollisimman pian sekä sitä, että seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia ja erilaisia perheitä edustavat järjestöt otetaan mukaan valmisteluun. 

Sijaissynnytyksen sääntelyä kannattavat:

• Suomen Lääkäriliitto

• Suomen Psykologiliitto 

• HUS Psykiatria

• Helsingin käräjäoikeus

• Helsingin hovioikeus

• Väestöliitto ry

• Naisjärjestöjen Keskusliitto ry

• Miesten tasa-arvo ry

• Monimuotoiset perheet –verkosto

• Sosiaali- ja terveysministeriö

• Tehy ry

• Suomen Lääkintäoikeuden ja –etiikan Seura

• Suomen Kätilöliitto ry

• Seta ry

• Sateenkaariperheet ry

• Lapsettomien yhdistys Simpukka ry

• OTT, VT Sanna Koulu

• Digi- ja väestötietovirasto

• Suomen Gynekologiyhdistys

• Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry

• Felicitas Mehiläinen

Lähde:  Lausuntotiivistelmä - Selvitys ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisesta 

Sijaissynnytys: keskustelun historiaa Suomessa 

• Suomessa tehtiin muutamia kymmeniä sijaissynnytyshoitoja 1990- ja 2000-luvuilla.

• Hedelmöityshoitolaki säädettiin vuonna 2007, missä yhteydessä kiellettiin hedelmöityshoidot, jos lapsi oli tarkoitus adoptoida.

• Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE otti vuonna 2011 varovaisen sääntelyä tukevan kannan.

• Oikeusministeri Tuija Brax teetti selvityksen sijaissynnytyksen sääntelystä. Arviomuistio valmistui 2012.

• Lausuntopalautteessa useat lausunnonantajat asettuivat sääntelyn kannalle, mistä huolimatta oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ei käynnistänyt sääntelyn valmistelua.

• Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman (2019) mukaan ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista tuli selvittää. Ainoastaan Kristillisdemokraatit ovat olleet laillistamista vastaan Ylen haastattelussa 2019. Henriksson lykkäsi selvitystyön aloittamisen hallituskauden loppuun, joten sääntelyn aloittaminen ei ollut mahdollista hallituskauden puitteissa.

• Uutissuomalaisen vuonna 2019 teettämän toistaiseksi ainoan gallupin mukaan vain joka viides suomalaisista vastusti tuolloin sijaissynnytyksen sallimista. Puolet vastanneista kannatti ja loput eivät ottaneet kantaa.

• Uusin arviomuistio sijaissynnytyksen sääntelystä valmistui juuri ennen hallituskauden päättymistä huhtikuussa 2023. Lausuntopalautteen perusteella vain muutama vastusti sääntelyn luomista ja merkittävä osa kannatti sitä. 

• Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma ei tästä huolimatta sisällä kirjausta sijaissynnytyksen sääntelystä.

• Kokoomuksen puoluekokous (15.–16.6.2024) päätti kannattaa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen laillistamista Suomessa.