Tienpientareiden niittotyöt käynnistyivät
Tienpientareiden niittotyöt ovat käynnistyneet Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella osana tienpidon huoltotöitä. Niitoilla pyritään pitämään liikenteessä tarvittavat näkemäalueet kunnossa, vähentämään vesakon kasvua ja estämään heinikon taittuminen ajoradalle. Lisäksi niittotyöt edistävät ojien toimivuutta sekä pitävät liikenneympäristön siistinä ja selkeänä.
Tienpientareiden niittojen aloitusajankohta vaihtelee alueittain ja hoitourakoittain. Lappeenrannan ja Imatran alueen hoitourakoissa niitot aloitettiin 14.6.2024. Kouvolan hoitourakan osalta niitot aloitetaan viikon 25 alkupuolella, ja Kotkan alueurakassa tienpientareiden niitot alkoivat jo 5.6. 2024.
"Erityisesti liittymissä kasvusto saattaa aiheuttaa vaarapaikkoja, kun se muodostaa näkemäesteen. Siksi niitot ovat tärkeitä turvallisuuden kannalta. Haasteita niittotöihin liittyy erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä teillä, joissa suuret liikennemäärät vaativat työn ajoittamista yöaikaan", toteaa ELY-keskuksen kunnossapitovastaava Henri Aaltonen.
"Niittotöitä suoritetaan ensin koneellisesti traktoria ja niittomurskainta käyttäen. Viimeistelytyöt, kuten kaiteiden alta niittäminen, suoritetaan trimmeröimällä", Aaltonen lisää.
Liikenneturvallisuuden varmentamiseksi on tärkeää, että autoilijat hiljentävät nopeutta ja noudattavat erityistä varovaisuutta niittotöiden lähellä.
ELY-keskus valvoo ja seuraa tienpientareiden niittotöiden laatua
ELY-keskuksen projektipäälliköt suorittavat pistokoelaadunvalvontaa tiestöllä ja seuraavat niittojen etenemistä. Lisäksi ELY-keskuksella on käytössään konsultti, joka tekee laadunvalvontakierroksia.
Tienpientareiden niittotöissä on eroja erityyppisten teiden välillä. Hoitoluokat jaetaan kolmeen pääluokkaan, ja hoidon tavoitteena on ottaa huomioon ympäristö sekä vähentää väylänpidon ja liikenteen haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Niittotyöt ajoitetaan ja aikataulutetaan eri kesähoitoluokkien mukaisesti.
"Niitot toteutetaan taloudellisesti ja mahdollisuudet räätälöidä tieosuuksien niittoajankohtia tienvarsikasvillisuuden lajiston kukkimisajankohtien mukaan ovat hyvin pienet. Muutamilla tieosuuksilla uhanalaisten kasvilajien säilymistä pyritään edistämään niittorajoituksella. Vuosittain toistettu niitto lisää joka tapauksessa kasvillisuuden monimuotoisuutta", Aaltonen kertoo.
Saako vieraslajeja sitten poistaa itse?
Jos asukkaan vieressä valtion mailla kasvaa esimerkiksi lupiineja, niitä ei saa itse poistaa, vaan tienalueella työskentelyyn tarvitaan viranomaisen lupa ja voimassa oleva tieturvakortti. Omatoimisesti kasvuston tuhoaminen ei ole sallittua. Haitallisten vieraslajien esiintymisestä voi ilmoittaa liikenteen asiakaspalvelun kautta (yhteystiedot alla).
Entä saako tienvarsilta kerätä roskia?
"Tienpientareiden siivoaminen kuuluu teiden kunnossapitourakoille, mutta urakoitsijat voivat antaa tehtävän esimerkiksi urheiluseuralle tai koululaisryhmälle. Lisäksi vapaaehtoiset yksityishenkilöt järjestävät toisinaan tiestön siivoustalkoita", Aaltonen sanoo.
Yhteyshenkilöt
- Liikennettä vaarantava ongelma: Tieliikennekeskusten tienkäyttäjän linja, puh. 0200 2100 (24/7)
- Muu palaute: Liikenteen asiakaspalvelu, puh. 0295 020 600 (arkisin klo 9–15), https://www.palautevayla.fi/aspa (arkisin klo 8–16)
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomen järvi- ja rannikkoalueella leväkukintojen määrä lisääntynyt viime viikosta - leväesiintymien odotetaan edelleen runsastuvan loppuviikon hellejakson seurauksena27.6.2024 15:23:31 EEST | Tiedote
Valtakunnallisen leväseurannan kohteiden ohella paikallisia leväesiintymiä on havaittu ympäri Kaakkois-Suomea sekä järvillä, rannikolla, että ulkosaaristossa.
Kaakossa työttömiä toukokuussa yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin26.6.2024 08:18:04 EEST | Tiedote
Työttömien määrä Kaakkois-Suomessa nousi edellisvuoden toukokuusta yhdeksän prosentin verran – Etelä-Karjalassa suhteellisesti enemmän kuin Kymenlaaksossa. Etelä-Karjalassa myös lomautettujen määrä on noussut vuodentakaisesta reilusti, kun taas Kymenlaaksossa määrä on vähentynyt. Uusia avoimia työpaikkoja oli toukokuussa 44 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen siltatyöt jatkuvat25.6.2024 08:34:15 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen siltaurakat jatkuvat läpi kesän. Osalla siltaurakan kohteista joudutaan ottamaan käyttöön rakentamisen ajaksi kiertotie.
Kaakkois-Suomen järvi- ja rannikkoalueella jo hieman sinilevää – leväesiintymiä tulossa tänäkin juhannuksena20.6.2024 12:30:00 EEST | Tiedote
Valtakunnallisen leväseurannan kohteiden ohella paikallisia leväesiintymiä on havaittu muun muassa pienempien järvien sekä saariston alueella. Useimmilta levähavainnoinnin paikoilta on tullut ajantasainen tieto tiistain tai keskiviikon aikana. Kaakkois-Suomen rannikolla tai ulompana avomerialueella sinilevää on hieman runsaammin kuin edellisvuosina samaan aikaan. Harvemmalla kuin joka toisella havaintopaikalla on havaittu sinilevää. Pintaveden lämpötilat sisävesialueella ovat uintilämpöisiä.
Leväseuranta käynnistyy Kaakkois-Suomessa6.6.2024 15:13:37 EEST | Tiedote
Valtakunnallinen leväseuranta on käynnistynyt. Kaakkois-Suomen rannikolla tai ulompana avomerialueella ei sinilevää ole kesäkuun alussa havaittu. Sisävesillä pintavesien aikaisen lämpenemisen seurauksena sinilevän määrä näyttää jo yksittäisissä järvissä olevan nousussa. Männyn siitepölyä on paikoitellen ollut veden pinnalla runsaasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme