Helsingin yliopisto

Imukudossyövästä uutta tietoa – tutkijat löysivät syöpäkasvua edistävän mekanismin

Jaa

Helsingin yliopiston ja HUS Syöpäkeskuksen tutkijat löysivät solubiologisen mekanismin, jonka geneettinen häiriintyminen voimistaa yleisimmän imukudossyövän eli lymfooman kasvua.

Mikroskooppikuva syöpäkudoksesta, jossa vihreänä näkyvä KLHL6-proteiini on mutatoitunut. Solut ilmentävät violetinväristä B-solureseptoria pinnallaan.
Mikroskooppikuva syöpäkudoksesta, jossa vihreänä näkyvä KLHL6-proteiini on mutatoitunut. Solut ilmentävät violetinväristä B-solureseptoria pinnallaan. Leo Meriranta / Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijat selvittivät toistuvien KLHL6-geenin mutaatioiden vaikutuksia diffuusissa suurisoluisessa B-solulymfoomassa, joka on kaikkein yleisin imukudossyöpä.

KLHL6-proteiinin toimii osana solujen järjestelmää, jonka tehtävä on hävittää ylimääräisiä ja tarpeettomia proteiineja. Monissa syövissä kyseinen järjestelmä on häiriintynyt, mikä edistää syövän kasvua.

Tutkivat löysivät KLHL6-proteiinin hajottavan B-solureseptoria ja osoittivat tiettyjen mutaatioiden johtavan B-solureseptorin määrän kasvuun.

– B-solureseptori on B-imusolun pinnalla oleva vasta-aine ja työkalu, jolla normaali solu tunnistaa taudinaiheuttajan ja käy taisteluun sitä vastaan. Turmeltuneissa soluissa B-solureseptori aktivoituu poikkeavasti, solukko alkaa kasvaa ja imukudossyöpä pääsee kehittymään, kertoo tutkijalääkäri ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Leo Meriranta.

KLHL6-proteiinin puuttuminen ennusti huonoa hoitotulosta

Osalla tutkimuksen potilaista oli syöpä, jonka soluista KLHL6-proteiini puuttui kokonaan. Mallinnus laboratoriossa paljasti, että KLHL6:n menetys lymfoomasoluista nosti B-solureseptorimäärät moninkertaisiksi.

Tutkimusryhmän johtaja, syöpätautien professori Sirpa Leppä painottaa KLHL6:n kliinistä merkitystä.

– Lymfoomat, joista KLHL6-proteiini puuttui, olivat yhteydessä huonoon ennusteeseen. Tautimekanismien tunnistaminen näiden potilaiden taustalla on erityisen tärkeää, jotta potilaiden ennustetta voitaisiin parantaa etsimällä uusia lääkkeitä, Leppä sanoo.

Hoitojen räätälöinnin merkitys kasvaa

Myös brittiläis-yhdysvaltalainen tutkimusryhmä raportoi samankaltaisia tutkimustuloksia samanaikaisesti kuin Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijat.

– Yhtenevät tulokset erilaisilla koeasetelmilla ovat vahva viite siitä, että KLHL6-proteiinin häiriintymisellä on osassa B-solutauteja olennainen merkitys, Meriranta kertoo.

Hän korostaa, että tulevaisuudessa parempia hoitotuloksia saadaan kohdentamalla hoitoja syövän merkkiaineiden perusteella.

– Uudet löydökset avaavat mahdollisuuksia hoitojen räätälöimiseen, sillä B-solureseptorin poikkeavaa määrää ja aktiivisuutta on mahdollista kohdentaa ja estää lääkkeellisesti. Lisää tutkimusta kuitenkin vielä tarvitaan, Meriranta sanoo.

Fakta: Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma

  • Suomessa noin 700 henkilöä sairastuu vuosittain diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan.
  • Tavallisin oire sairaudesta on suurentunut imusolmuke.
  • Tautia hoidetaan immunokemoterapialla eli vasta-aineen ja solunsalpaajien yhdistelmällä.
  • Noin kolmasosalla potilaista syöpä ei parane, ja se voi johtaa kuolemaan.

 

Alkuperäinen artikkeli: Meriranta L., Sorri S., Huse K., Liu X., Spasevska I., Zafar S., Chowdhury I., Dufva O., Sahlberg E., Tandaric L., Karjalainen-Lindsberg M.-L., Hyytiäinen M., Varjosalo M., Myklebust J. H., Leppä S. Disruption of KLHL6 Fuels Oncogenic Antigen Receptor Signaling in B-cell Lymphoma. Blood Cancer Discovery, 2024. DOI: 10.1158/2643-3230.BCD-23-0182


Lisätietoja:
Sirpa Leppä, professori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS Syöpäkeskus
sirpa.leppa@helsinki.fi

Leo Meriranta, väitöskirjatutkija, tutkijalääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS Syöpäkeskusleo.meriranta@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Mikroskooppikuva syöpäkudoksesta, jossa vihreänä näkyvä KLHL6-proteiini on mutatoitunut. Solut ilmentävät violetinväristä B-solureseptoria pinnallaan.
Mikroskooppikuva syöpäkudoksesta, jossa vihreänä näkyvä KLHL6-proteiini on mutatoitunut. Solut ilmentävät violetinväristä B-solureseptoria pinnallaan.
Lataa

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye