Kyselytutkimus: Miten koti soveltuu monenlaisen työnteon paikaksi?

Jaa

Onko koti sinulle yksityinen tila lepäämistä, palautumista, virkistystä ja sosiaalista kanssakäymistä varten? Vai näetkö sen myös aktiivisena tilana, jossa voit tehdä monenlaista työtä? Tampereen yliopiston tutkijat etsivät nyt vastaajia kyselyyn sekä haastateltavia tutkimukseen. Tutkijoita kiinnostaa, miten ihmiset järjestävät asuinympäristönsä voidakseen työskennellä siellä. Tutkimus etsii etätyön ja digitaalisen työn järjestämiseen kestäviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä työntekijää että työnantajaa. 

kuvituskuva
T-Winning Spaces 2035

Kyselytutkimuksen toteuttaa Kestävän asuntoarkkitehtuurin tutkimusryhmä ASUTUT, johtajanaan professori Sofie Pelsmakers, yhteistyössä apulaisprofessori Jonathon Taylorin johtaman Urban Physics -tutkimusryhmän kanssa.

Kyselytutkimuksen tarkoituksena on muodostaa laajempi ymmärrys siitä, miksi ihmiset päättävät työskennellä kotonaan, minkälaisia työtehtäviä he siellä tekevät ja minkälaisia tilallisia tarpeita kotona työskentelevillä ihmisillä Suomessa on.

Kyselyyn voi vastata kuka tahansa yli 15-vuotias Suomessa asuva henkilö.. Kysely on anonyymi ja luottamuksellinen, ja siihen voi vastata suomeksi tai englanniksi. Kysely on avoinna 18.8.2024 asti ja siihen voi vastata osoitteessa: https://mpt.link/twinningspaces2035.

Tutkimuksen osana tehdään myös haastatteluja, jotka tuottavat syvällisempää ymmärrystä kodista työnteon tilana.

– Haastattelemme kiinnostuneita osallistujia heidän kodeissaan, omissa työtiloissaan. Haastattelun aikana osallistujilla on mahdollisuus kertoa kokemuksistaan ja haasteistaan, jotka liittyvät kotona työskentelyyn. Haastattelu kestää noin kaksi tuntia ja se voidaan suorittaa englanniksi tai suomeksi, kertovat tutkijat.

Uusia tilallisia ja toiminnallisia ratkaisuja kotona tehtävään työhön

Tutkimus auttaa ASUTUT-tutkimusryhmää ymmärtämään paremmin kotona työskentelyn sosiaalisia ja tilallisia vaikutuksia. Sen avulla tutkijat voivat kehittää kestäviä tilallisia ratkaisuja ja suunnittelukonsepteja, jotka mahdollistavat työskentelyn kotona.   Kyselyn tulokset auttavat tutkijoita löytämään ratkaisuja ilmastokriisin aiheuttamiin moninaisiin haasteisiin, jotka tulevaisuudessa vaikuttavat ihmisten työskentelyyn.

Urban Physics -tutkimusryhmä taas syventyy etätyön energian, ympäristön ja terveyden vaikutuksiin tarkastelemalla, miten asiat voivat muuttua eri skenaarioissa, ja miten ne voivat vaikuttaa terveyteen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Urban Physics -tutkimusryhmä käyttää kyselytuloksia etätyön energian ja ympäristövaikutuksien arvioimiseen laskemalla hiilidioksidipäästöjä eri skenaarioissa sekä tutkimalla etätyön vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyteen.

Tutkimukset tehdään osana T-winning Spaces 2035 -tutkimushanketta, joka saa Suomen Akatemian ja Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoitusta. Tutkimus tehdään yhteistyössä Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston kanssa. Tutkimushankkeen päätavoitteena on lisätä ymmärrystä tulevaisuuden digitaalisen työn sekä etätyön kestävyyteen liittyvistä haasteista sekä pohtia, miten niihin voidaan vastata tilallisilla ja toiminnallisilla ratkaisuilla, jotka hyödyttävät niin kotitalouksia kuin työnantajiakin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kysely:
Jaana Vanhatalo, tutkija
jaana.vanhatalo@tuni.fi

Haastattelut, muut tiedustelut:
Dalia Milián Bernal, projektipäällikkö
dalia.milianbernal@tuni.fi

Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Light-controlled artificial maple seeds could monitor the environment even in hard-to-reach locations27.6.2024 09:46:25 EEST | Tiedote

Researchers from Tampere University, Finland, and the University of Pittsburgh, USA, have developed a tiny robot replicating the aerial dance of falling maple seeds. In the future, this robot could be used for real-time environmental monitoring or delivery of small samples even in inaccessible terrain such as deserts, mountains or cliffs, or the open sea. This technology could be a game changer for fields such as search-and-rescue, endangered species studies, or infrastructure monitoring.

Keinotekoinen, valo-ohjattava vaahteran siemen voisi kerätä ympäristödataa hankalistakin paikoista27.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet minirobotin, joka jäljittelee vaahteran siementen tanssia ilmavirtausten mukana. Robotti voisi tulevaisuudessa havainnoida reaaliaikaisesti ympäristöä tai kuljettaa pieniä näytteitä haastavissakin olosuhteissa, kuten aavikoilla, vuoristoissa, jyrkänteillä ja avomerellä. Teknologia voisi mullistaa muun muassa etsintäpalvelut, uhanalaisten lajien tutkimuksen sekä infrastruktuurien valvonnan.

Muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa näkyy hoivaköyhyyden merkkejä26.6.2024 13:25:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Tulosten perusteella muistisairaan hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös todentuneita riskejä. Lisäksi hoitopaikan saaminen ei kaikkien kohdalla johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.

Lupaavan keliakialääkkeen toimivuus gluteenin aiheuttaman suolistovaurion estämisessä osoitettiin molekyylitasolla24.6.2024 12:50:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa Tampereen yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvitettiin molekyylitason vaikutusmekanismien analyysin avulla, voisiko transglutaminaasi 2:n estäjä toimia keliakialääkkeenä. Aiemmissa kudostutkimuksissa on osoitettu, että transglutaminaasi 2:n estäjä ehkäisee gluteenin aiheuttamia limakalvovaurioita. Nyt saadut, yli 10 000 geenin aktiivisuuteen perustuvat tulokset antavat erittäin vahvaa näyttöä, että ensimmäinen toimiva keliakialääke saattaa olla käsillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye