Toiveikkuus ei näy alkuvuoden kiinteistökaupoissa
Tammi-toukokuun kiinteistökauppojen tilastot osoittavat, että kiinteistökauppa väheni 1,4 % hiljaisesta kiinteistökaupan alkuvuodesta 2023, vaikka julkisessa keskustelussa kaupan piristymistä ennakoidaan. Kesämökkialueiden kestosuosikit ovat hyvin pitäneet pintansa, sillä alueelliset erot kesämökkikauppojen määrissä ja toteutuneissa hinnoissa ovat merkittäviä. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät vuoden 2024 alusta toukokuun loppuun.
Tämän vuoden alkupuoliskon kiinteistökauppojen määrissä näkyy kiinteistökauppojen väheneminen edelleen, vaikka vuosi 2023 oli hiljaisin vuosi koko 2000-luvulla. Vuoden alussa voimaan astunut varainsiirtoveron alentaminen ei ole vauhdittanut kiinteistökauppoja verrattuna vuoden takaiseen.
− Kesäkuun alkuun mennessä tehtiin noin 19 600 kiinteistökauppaa, mikä on 1,4 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Viime vuonna samaan aikaan tehtiin 19 900 kiinteistökauppaa, joka oli 21 % vähemmän kuin vuonna 2022. Kun vertaillaan tilastoja pitkällä aikavälillä, kiinteistökauppojen määrissä ollaan edelleen 1990-luvun alun määrien tasolla. Alueelliset erot kauppamäärissä ja kauppahintojen kehityksessä ovat merkittäviä, kertoo kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitokselta.
Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, joka on kaikille avoin verkkopalvelu. Tiedot päivitetään verkkopalveluun kuukausittain Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, joka muodostuu kaupanvahvistajien ilmoituksien perusteella.
Omakotitalojen hintataso pysyi ennallaan, vaikka kauppamäärät laskivat
Tänä vuonna tehtiin toukokuun loppuun mennessä noin 2 250 edustavaa omakotitalokauppaa asemakaava-alueilla, joka on 8 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Hintataso pysyi vakaana, sillä mediaanihinta oli viime vuoden alkuvuoden tapaan noin 160 000 €.
− Maakunnittain tarkasteltaessa korkein keskimääräinen hintataso oli Uudellamaalla mediaanihinnan ollessa noin 315 000 €. Manner-Suomessa seuraavaksi eniten maksettiin pientaloista Pirkanmaalla, keskimäärin 205 000 €. Varsinais-Suomessa keskimääräinen hinta oli 191 000 €, Saari kertoo.
Lukumääräisesti eniten kauppoja tehtiin Lahdessa, 74 kappaletta, ja kauppojen mediaanihinta oli 185 000 euroa. Kouvolassa tehtiin samassa ajassa 64 kauppaa keskihinnan ollessa 83 000 euroa. Pudotusta hinnassa viime vuoden alkupuoleen nähden oli 7 000 euroa. Porissa kauppoja tehtiin alkuvuonna neljänneksi eniten, 60 kappaletta, ja mediaanihinta oli 73 000 euroa. Oulussa omistajaa vaihtoi 58 pientaloa, ja kauppamäärä oli 12 kappaletta pienempi kuin vuosi sitten. Mediaanihinta oli 196 000 euroa, ja pudotusta vuoden takaiseen hintaan tuli 9 000 euroa. Viime vuoden vastaavan ajankohdan mediaanihinta oli 205 000 euroa.
Pääkaupunkiseudulla tehtiin eniten kauppoja Vantaalla, 63 kappaletta, missä mediaanihinta laski 5 000 euroa vuoden takaisesta ollen 355 000 euroa. Kalleimmat asunnot vaihtoivat omistajaa Kauniaisissa, mutta kauppamäärä oli ainoastaan kolme kappaletta. Espoossa mediaanihinta oli 657 000 euroa, ja kauppoja tehtiin 32 kappaletta.
Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain omalla tontilla olevat kiinteistöt eikä siten kiinteistö- tai asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.
Loma-asuntojen kauppa hiljeni edelleen viime vuodesta
Tämän vuoden viitenä ensimmäisenä kuukautena tehtiin noin 530 edustavaa rantaan rajoittuvien ranta-asemakaava- tai yleiskaava-alueella sijaitsevien loma-asuntojen kauppaa, joka on 4 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Loma-asuntojen mediaanihinta oli noin 96 000 €, joka on 1 % enemmän kuin viime vuoden alkupuolella.
− Lomamökkien kaupoissa näkyy edelleen kiinteistökaupan odottava tunnelma. Hinnan lasku on pysähtynyt, mutta kauppamäärät ovat matalalla tasolla. Kesämökkikauppa ei ole tänäkään vuonna lähtenyt käyntiin odotetulla tavalla. Loma-asuntojen osalta alueellisia eroja valtakunnallisesti on merkittävästi sekä kauppojen määrien että hintojen suhteen. Alueiden osalta kestosuosikit, hyvän vesistön rannalla olevat ja ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat kohteet ovat pitäneet pintansa markkinoiden muutoksista huolimatta, Saari kertoo.
Eniten kaava-alueella rantaan rajoittuva loma-asunto maksoi alkuvuonna Uudellamaalla, keskimäärin noin 175 000 €. Seuraavaksi eniten loma-asunnot maksoivat Varsinais-Suomessa, noin 153 000 €, ja Päijät-Hämeessä, noin 152 000 €.
Metsätilakauppojen määrien lasku jatkuu ja myös keskihinnassa pientä laskua
Tämän vuoden viitenä ensimmäisenä kuukautena tehtiin koko maassa noin 1 440 edustavaa pelkästään metsää sisältävää yli kahden hehtaarin tilakauppaa. Se on 5 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Edellisvuonna alkanut metsätilakauppojen määrien lievä lasku näyttäisi jatkuvan tänäkin vuonna.
− Eniten metsätilakauppoja tehtiin aikaisempien vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, noin 250 kappaletta. Kauppojen määrä nousi 22 % suhteessa viime vuoden alkupuoleen. Seuraavaksi vilkkainta metsäkauppa oli Lapissa, noin 130 kappaletta. Lapissa solmittujen tilakauppojen määrä on viime vuoden alkupuoliskon tasolla, kertoo metsien kauppatilastoja analysoinut johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.
− Metsähehtaari maksoi alkuvuonna keskimäärin noin 3 800 euroa. Metsätilakauppojen nimellishintojen taso on yhtä korkea kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Viime vuoden keskivaiheilla metsän nimellinen keskihinta oli korkeimmillaan, jonka jälkeen hintataso laski hieman vuoden loppua kohden. Hinnanlaskua on jarruttanut kuluvan vuoden alusta jatkunut tukki- ja kuitupuun hinnan nousu. Kun tarkastellaan metsäkauppojen reaalisia hintoja, metsätilojen hinnat ovat laskeneet inflaation verran eli noin 5 %, Ärölä jatkaa.
Kalleinta metsä oli Päijät-Hämeessä, noin 6 800 euroa hehtaari. Tosin siellä tehtiin alkuvuonna vain 21 kauppaa. Seuraavaksi eniten metsähehtaarista joutui maksamaan Pirkanmaalla, noin 6 000 euroa hehtaari. Lähes yhtä kallista metsä oli Varsinais-Suomessa. Halvinta metsähehtaari oli Lapissa, keskimäärin noin 1 400 euroa.
Peltokauppa virkistyi hieman, pellon hinta pysyi edellisten vuosien tasolla
Kesäkuun alkuun mennessä tehtiin koko maassa noin 370 edustavaa yli kahden hehtaarin pelkästään peltoa sisältävää kauppaa. Se on noin 50 kappaletta enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Vilkkainta peltokauppa oli Etelä-Pohjanmaalla noin 70 kappaletta. Lukumäärä on miltei sama kuin viime vuonna. Seuraavaksi eniten kauppoja solmittiin Pohjois-Pohjanmaalla 65 kappaletta. Viime vuonna siellä tehtiin vastaavana ajanjaksona 38 peltokauppaa.
Pellon mediaanihinta oli tämän vuoden alkupuolella 9 400 euroa hehtaarilta. Se on 4 % enemmän kuin viime vuoden alkupuolella. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että pelkkää peltoa sisältäviä kauppoja on tehty tänä vuonna alle 400 kappaletta ja hintojen vaihtelu maan eri osien välillä on suurta. Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomen maakunnassa mediaanihinnan ollessa noin 12 100 euroa hehtaari. Halvinta peltohehtaari oli Lapissa noin 2 900 euroa hehtaarilta.
Huom! Tiedotteen keskihinnat ovat mediaanihintoja.
Lisätietoja
Tutki tilastoa verkossa. Kauppahintojen tilastoja voi tutkia taulukkoina kaupan ajankohdan, sijainnin ja kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan.
Paikkatietoikkunan teemakartoilla voit tarkastella tilastoja valituilla aluejaolla joko yksittäiseltä vuodelta tai aikasarjana. Katso tilastotietoa kiinteistökaupoista teemakartoilla. Tässä videossa tarkastellaan lomarakennusten kauppahintoja Paikkatietoikkunasta aikasarjana.
Yhteyshenkilöt
Rekisteripäällikkö Saara Saari, 050 304 8391, saara.saari@maanmittauslaitos.fi
Tavoitettavissa 5.7.2024 saakka.
Johtava asiantuntija Jere Talla, 050 471 0547, jere.talla@maanmittauslaitos.fi
Tavoitettavissa 1.7.2024 saakka.
Kyselyt yksittäisistä kiinteistökaupoista
Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelu, 029 530 1110 (ma-pe 9-16:15)
Liitteet
Linkit
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Suomessa on maailman tarkin viiva ja se sijaitsee Nummelassa8.1.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Ydinvoimaloiden ja siltojen tarkkaan rakentamiseen tarvittavaa liki kilometrin virheetöntä etäisyysmittaa on matkustettu käyttämään Suomen Nummelaan kaukoidästä asti. Nummelan normaaliperusviiva on maailman tarkin kahden pisteen välillä maastossa mitattava etäisyys, joka tuo paikalle teollisuuden asiakkaita, tutkijoita ja maanmittauslaitosten edustajia ympäri maailmaa. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus tarkastaa viivan kerran pari vuosikymmenessä mittauksilla, jonka kenttätyöt on juuri saatu päätökseen.
Maanmittauslaitos altisti paikannuslaitteensa GPS-häirinnälle Jammertest-tapahtumassa, jotta tutkijat voivat kehittää ratkaisuja häirintää vastaan17.12.2024 07:02:00 EET | Tiedote
Millaisia vaikutuksia GPS- ja GNSS-häirinnällä on Maanmittauslaitoksen toimintoihin? Tätä testattiin Norjassa järjestetyssä Jammertest-tapahtumassa, jossa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkijat saivat havainnoida GNSS-vastaanottimien eli satelliittipaikannusvastaanottimien käyttäytymistä laajamittaisen GNSS-häirinnän aikana turvallisissa puitteissa luvan kanssa. Erityistä oli, että häirintätestien kohteena oli myös FinPos-tukiasema eli samanlainen asema, joita Suomessa on lukuisia ja jotka yhdessä mahdollistavat tarkan paikannuksen. Testeissä saatiin tärkeää tietoa asemien häirintäsietoisuudesta.
Kun pulkkamäen sijainti, satelliitit tai vanhat kartat kiinnostavat, katso Maanmittauslaitoksen puuhavinkit jouluun10.12.2024 08:07:23 EET | Tiedote
Median edustajat: Olemme koonneet teille tähän joulunaikaan sopivia vinkkejä, joita voitte hyödyntää joulunajan uutisten ideoinnissa. Löydät Maanmittauslaitoksen vinkkilistalta mukavaa puuhaa pitkille joulunpyhille, kuten vinkkejä liikkumiseen luonnossa, vanhoihin karttoihin tai satelliitteihin liittyen.
Utan kontaktuppgifter till dödsboet kan det hända att du inte får fakturan på vederlaget och kallelsen till bolagsstämman3.12.2024 08:02:41 EET | Pressmeddelande
För närvarande måste den familjemedlem som ärver lägenheten meddela kontaktuppgifterna för dödsboets representant till bostadsdatasystemet som upprätthålls av Lantmäteriverket, så att fakturorna på vederlaget och kallelsen till bolagsstämman hittar fram.
Ilman kuolinpesän yhteystietoja vastikelasku ja yhtiökokouskutsu voivat jäädä saamatta3.12.2024 07:58:48 EET | Tiedote
Huoneiston perivän omaisen pitää nykyisin ilmoittaa kuolinpesän edustajan yhteystiedot Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään, jotta vastikelaskut ja yhtiökokouskutsu löytävät perille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme