Yrityskysely osoittaa: Ammattikorkeakoulut kiinnostavimpia TKI- yhteistyökumppaneita yrityksille

50–250 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin 25 % nimesi ammattikorkeakoulut potentiaalisimmaksi yhteistyökumppaniksi.   

”Jotta Suomen talous saadaan takaisin kasvu-uralle, pitää pk-sektori saada panostamaan TKI-toimintaan vahvemmin. Koska pk-yritykset pitävät ammattikorkeakouluja potentiaalisimpina TKI-kumppaneina, on lisääntyvää julkista TKI-rahoitusta kohdistettava ekosysteemeihin, jotka lisäävät pk-yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä soveltavassa tutkimuksessa ja kehittämistyössä”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Keskuskauppakamari ja Arene pitävät huolestuttavana, että pk-yrityksistä moni ei tee TKI-toimintaa lainkaan.

”Mitä pienempi yrityskoko, sitä vähäisempää on yrityksen TKI-toimintaa. Myös toimialojen välillä on suuria eroja TKI-aktiivisuudessa. TKI-toiminta on selkeästi vähäisempää kaupan ja palvelualojen yrityksissä ja painottuu vahvasti suuriin, teollisuuden alan yrityksiin. Jotta lisääntyvällä julkisella TKI-rahoituksella saadaan mahdollisimman suuri vipuvaikutus, on pk-yrityskenttä saatava vahvemmin mukaan ja TKI-toimintaa tekevien yritysten määrää kasvatettava”, sanoo Sipola.

Ammattikorkeakoulut ratkaisevassa roolissa

Järjestöjen mukaan koko maan elinvoimaisuus edellyttää kasvavia yrityksiä kaikkialla Suomessa. 

”Ammattikorkeakouluverkosto kattaa koko maan ja toimii lähellä yrityksiä. Ammattikorkeakoulut sopivat osaamisensa, painopisteidensä ja toimintamalliensa vuoksi parhaiten pk-yritysten yhteistyökumppaniksi tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Yhteistyön lisäämisen merkittävin este on sopivan pitkäjänteisen rahoituksen puuttuminen. Nykyiset kansalliset TKI-rahoitukset eivät tue pitkäjänteistä pk-sektorin ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä”, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

”Ammattikorkeakoulujen kautta rahoitus kehittää paitsi yksittäisiä yrityksiä myös laajemmin yrityskenttää, edistää kymmenien tuhansien asiantuntijoiden koulutusta sekä julkista sektoria. Olennaista on tiedon ja osaamisen kumuloituminen, toiminnan pitkänjänteisyys, verkostoitumisen tuki ja TKI-infrastruktuurien kehittäminen”, jatkaa Mielityinen

Hyvä esimerkki löytyy Satakunnasta

Erittäin hyvä esimerkki alueellisesta ekosysteemistä löytyy SuomiAreenan tapahtumapaikkakunnalta Porista. RoboAI-yhteisön muodostavat yli 60 eri osakokonaisuuksien asiantuntijaa kolmessa eri organisaatiossa.

RoboAI on Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen Yliopiston Porin yksikön yhteinen tutkimus- ja tuotekehityskeskus. Työn vahva omistajuus ja ohjaus on ammattikorkeakoulussa. RoboAI keskittyy alueellisesti tärkeisiin strategisiin vahvuusaloihin, kuten automaatioon ja robotiikkaan, hyvinvointi- ja terveysteknologiaan, teknologiametallien kiertotalouteen sekä tekoälyyn, älykkäisiin järjestelmiin ja data-analytiikkaan. Toiminnan tavoitteena on tukea alueen teollisuuden ja yritysten kasvua, lisätä kilpailukykyä ja edistää digitalisaatiota. Tutkimustyö ekosysteemissä palvelee Satakunnan alueen yrityksiä, yhteisöjä ja julkisia toimijoita tekoälyyn ja robotiikkaan liittyvissä haasteissa. Kokonaisuuden alla tehdään kehitysprojekteja testauksen, tuotekehityksen ja suunnittelun tueksi.

"Juuri ammattikorkeakoululla on ”perimässään” elementtejä, joiden pohjalta syntyy luontevasti tällaisia kokonaisvaltaisen tutkimuksen, kehittämisen, yhteistyön ja palvelun ekosysteemejä. Taustalla on hankerahoituksia, mutta tällaisesta työstä ei synny tuloksia kuin pitkäjänteisellä rahoituksella sekä tavoitteellisella työllä ja monipuolisella osaamisilla, hyvää johtamista unohtamatta", kertoo Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Jari Multisilta.  

Lue lisää

RoboAI ( https://www.roboai.fi/ )