Yleiset suomalaiset linnut vähenevät, takatalvet lisäsivät ahdinkoa
Lintuharrastajien toteuttamien pesimälintulaskentojen tulokset kertovat muun muassa punarinnan vähyydestä tänä kesänä. Väheneminen voi johtua kevään takatalvista. Laskennat osoittavat kuitenkin monen yleisen lintulajin pitkäaikaisen taantumisen. Toisaalta eteläiset lajit, kuten mustapääkerttu, runsastuvat edelleen.
![Alt-teksti: Punarinta istuu oksalla.](/data/images/public/3747/70353128/e31e9bcc-bd9a-4c72-866d-610fe1ea5ec0-w_720.jpg)
Tämän kesän pesimälintulaskennoissa havaittiin monen varhaisen muuttajan olevan tavallista vähälukuisempi. Esimerkiksi punarinnan, laulu- ja räkättirastaan sekä töyhtöhyypän pesimäkanta oli noin neljänneksen pienempi kuin edellisenä kesänä. Punarintoja on Suomessa ollut viimeksi näin vähän 1980-luvun kovien talvien jälkeen.
– Varhaisten muuttajien vähyys johtuu todennäköisesti kevään poikkeuksellisista säistä. Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa koettujen runsaslumisten takatalvien aikaan moni muuttolintu oli ehtinyt saapua Suomeen ja jopa aloittaa pesintänsä. Lumiset olosuhteet johtivat niin aikuisten lintujen korkeaan kuolleisuuteen kuin pesintöjen epäonnistumiseen, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Takatalvien aiheuttamat tappiot jäävät yleensä väliaikaisiksi. Laskentatulokset osoittavat kuitenkin useiden runsaslukuisten pesimälintujen pitkään jatkuneen vähenemisen.
– Punarinnan ja räkättirastaan ohella Suomen kymmenen runsaimman lintulajin joukkoon kuuluvien pajulinnun, peipon, vihervarpusen ja harmaasiepon kannat olivat tänä kesänä alhaisimpia koko 2000-luvulla. Yhteenlaskettuna näiden lajien väheneminen tarkoittaa noin 7,5 miljoonan pesivän lintuparin katoamista Suomesta parissa vuosikymmenessä, kertoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.
Laskentatulosten perusteella myös muun muassa räystäspääskyn, keltavästäräkin, kivitaskun ja pikkulepinkäisen huolestuttava väheneminen jatkuu.
Moni eteläinen lintulaji runsastuu
Sepelkyyhkyjä, musta- ja kulorastaita, mustapääkerttuja ja tiltaltteja havaittiin laskennoissa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
– Lintukantoihin vaikuttavat sekä ihmisen aiheuttama elinympäristöjen köyhtyminen että ilmastonmuutos. EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanolla Suomessa voidaan parantaa esimerkiksi monien taantuneiden pelto-, suo- ja metsälintujen elinympäristöjä, Lehikoinen tiivistää.
Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoimissa pesimälintulaskennoissa on tältä vuodelta ilmoitettu tietoja yli 220 kohteeslta. Laskentoja tekevät pääosin vapaaehtoiset lintuharrastajat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, p. 045 137 5732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Suojeluasiantuntija Tero Toivanen, BirdLife Suomi ry, p. 010 406 6203, tero.toivanen@birdlife.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLuonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto listasi 30 alle 30-vuotiasta tulevaisuuden tekijää13.2.2025 17:00:00 EET | Tiedote
Tulevaisuusfoorumi Kipinässä julkaistulla Helsingin yliopiston 30 alle 30 -listalla on tutkijoita, yrittäjiä, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja vaikuttajia.
Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen13.2.2025 07:40:29 EET | Tiedote
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme