Yleiset suomalaiset linnut vähenevät, takatalvet lisäsivät ahdinkoa
Lintuharrastajien toteuttamien pesimälintulaskentojen tulokset kertovat muun muassa punarinnan vähyydestä tänä kesänä. Väheneminen voi johtua kevään takatalvista. Laskennat osoittavat kuitenkin monen yleisen lintulajin pitkäaikaisen taantumisen. Toisaalta eteläiset lajit, kuten mustapääkerttu, runsastuvat edelleen.
![Alt-teksti: Punarinta istuu oksalla.](/data/images/public/3747/70353128/e31e9bcc-bd9a-4c72-866d-610fe1ea5ec0-w_720.jpg)
Tämän kesän pesimälintulaskennoissa havaittiin monen varhaisen muuttajan olevan tavallista vähälukuisempi. Esimerkiksi punarinnan, laulu- ja räkättirastaan sekä töyhtöhyypän pesimäkanta oli noin neljänneksen pienempi kuin edellisenä kesänä. Punarintoja on Suomessa ollut viimeksi näin vähän 1980-luvun kovien talvien jälkeen.
– Varhaisten muuttajien vähyys johtuu todennäköisesti kevään poikkeuksellisista säistä. Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa koettujen runsaslumisten takatalvien aikaan moni muuttolintu oli ehtinyt saapua Suomeen ja jopa aloittaa pesintänsä. Lumiset olosuhteet johtivat niin aikuisten lintujen korkeaan kuolleisuuteen kuin pesintöjen epäonnistumiseen, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Takatalvien aiheuttamat tappiot jäävät yleensä väliaikaisiksi. Laskentatulokset osoittavat kuitenkin useiden runsaslukuisten pesimälintujen pitkään jatkuneen vähenemisen.
– Punarinnan ja räkättirastaan ohella Suomen kymmenen runsaimman lintulajin joukkoon kuuluvien pajulinnun, peipon, vihervarpusen ja harmaasiepon kannat olivat tänä kesänä alhaisimpia koko 2000-luvulla. Yhteenlaskettuna näiden lajien väheneminen tarkoittaa noin 7,5 miljoonan pesivän lintuparin katoamista Suomesta parissa vuosikymmenessä, kertoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.
Laskentatulosten perusteella myös muun muassa räystäspääskyn, keltavästäräkin, kivitaskun ja pikkulepinkäisen huolestuttava väheneminen jatkuu.
Moni eteläinen lintulaji runsastuu
Sepelkyyhkyjä, musta- ja kulorastaita, mustapääkerttuja ja tiltaltteja havaittiin laskennoissa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
– Lintukantoihin vaikuttavat sekä ihmisen aiheuttama elinympäristöjen köyhtyminen että ilmastonmuutos. EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanolla Suomessa voidaan parantaa esimerkiksi monien taantuneiden pelto-, suo- ja metsälintujen elinympäristöjä, Lehikoinen tiivistää.
Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoimissa pesimälintulaskennoissa on tältä vuodelta ilmoitettu tietoja yli 220 kohteeslta. Laskentoja tekevät pääosin vapaaehtoiset lintuharrastajat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, p. 045 137 5732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Suojeluasiantuntija Tero Toivanen, BirdLife Suomi ry, p. 010 406 6203, tero.toivanen@birdlife.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLuonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Moninkertaisia eroja kissarotujen hammassyöpymissä28.6.2024 10:28:10 EEST | Tiedote
Hammassyöpymät ovat kissojen yleisimpiä ja vaikeimpia suunsairauksia. Helsingin yliopiston yli 900 kissan tutkimuksessa havaittiin moninkertaisia eroja kissarotujen välillä, mikä viittaa geneettiseen alttiuteen. Lisäksi tunnistettiin lukuisia hammassyöpymään liittyviä riskitekijöitä.
Majavien aiheuttamat tulvat elvyttävät hyönteiskantoja26.6.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Majavien aiheuttamilla tulvilla voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia maalla eläviin hyönteisiin ja muihin selkärangattomiin.
100 lajia -haaste on innostanut jo tuhansia kansalaisia tarkkailemaan luontoa - vielä ehdit osallistua25.6.2024 14:51:25 EEST | Tiedote
Luonnontieteellisen keskusmuseon keväällä käynnistyneessä 100 lajia -haasteessa pyritään havaitsemaan vähintään sata hyönteis-, kasvi- tai sienilajia vuoden loppuun mennessä. Kesä on parasta aikaa kasvien ja hyönteisten havainnointiin, ja sienikausi on vasta edessä.
Terveydenhuollon toimintatavat globaalissa etelässä levittävät antibioottiresistenssiä maailmanlaajuisesti25.6.2024 08:33:21 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat kartoittaneet Escherichia coli -suolistobakteerien geneettistä monimuotoisuutta Pakistanissa. Paikallisväestöllä esiintyy runsaasti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja, jotka leviävät myös muualle maailmaan. Nämä kannat voivat aiheuttaa vaikeasti hoidettavia infektioita.
Väkivaltaa kokeneiden osuus pysynyt aiempien vuosien tasolla25.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan 5,5 prosenttia 15–74-vuotiaista Suomessa asuvista henkilöistä oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi viime vuonna. Vastaava prosenttiluku vuonna 2021 oli 6,0 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme