Tulli

64 vuotta sitten: Ostosmatkailu huolettaa tulliviranomaisia

Jaa

1960-luvun alussa Suomen ja ulkomaiden välille avautui yhä uusia autolauttareittejä. Lauttamatkailun suosiota lisäsi erityisesti mahdollisuus verovapaisiin ostoksiin. Tax free -ostosten ansiosta laivayhtiöt pystyivät pitämään lauttalippujen hinnat edullisina. Verottomasta ostosmatkailusta tuli nopeasti kaikkien Pohjoismaiden tulliviranomaisten yhteinen huolenaihe. Autolauttojen historiaan voi tutustua koko kesän ajan Suomenlinnassa sijaitsevan Tullimuseon näyttelyssä.

Tullimies valvoo Turun satamassa Bore-aluksesta ulos ajavia ajoneuvoja. Vuonna 1960 liikenteen aloittaneessa Boressa oli autokansi, jonne ajettiin sivuportista.
Tullimies valvoo Turun satamassa Bore-aluksesta ulos ajavia ajoneuvoja. Vuonna 1960 liikenteen aloittaneessa Boressa oli autokansi, jonne ajettiin sivuportista. Kuva: Forum Marinum

Tänä kesänä moni lähtee jälleen laivamatkalle tai risteilylle. Yli 60 vuotta sitten, 1960-luvun alussa, autolauttamatkat alkoivat yleistyä. Tullihallitus antoi 22. kesäkuuta 1961 tullitoimipaikoille tarkempia määräyksiä verovapaasta ostosmatkailusta. Tilanne näytti olevan menossa huolestuttavaan suuntaan: ”viime aikoina on yhä useammin järjestetty lyhyehköjä matkoja, joiden aikana tapahtuvaan tarjoiluun varustamot ja lentoyhtiöt ovat vaatineet verottomia väkijuomia ja muitakin muonitustavaroita”. Tullikamarit olivat niille esitettyjen vaatimusten edessä epätietoisia, sillä verovapaata laivamuonaa koskeva tullilain kohta oli ”suhteellisen niukkasanainen”.

Mikä on ulkomaanmatka?

Tullihallitus täsmensi tullitoimipaikoille, että oikeuden verottomaan muonaan sai vain silloin, kun matka oli tarkoitettu henkilöiden kuljettamiseksi tiettyyn määräpaikkaan ulkomailla. ”Pelkkä kierros kansainvälisille vesille” ja takaisin ei vielä tehnyt laivamatkasta ulkomaanmatkaa.

Matkan piti myös olla ennalta suunniteltu, vaikkei aluksen tarvinnutkaan noudattaa ehdotonta reittiaikataulua. Lisäksi matkojen piti olla luonteeltaan toistuvia. Määräsatamaa oli kuitenkin mahdollista vaihtaa.

Tullin mukaan ulkomaanliikenne tarkoitti aina kauppamerenkulkua tai ammattimaista matkustajien kuljettamista eri valtioiden välillä. Niinpä ollakseen ulkomaanliikennettä meri- tai ilma-aluksen oli aina poikettava ulkomaisessa satamassa tai ulkomaisella lentoasemalla.

Jotta aluksessa voitiin käyttää verotonta muonaa, aluksen piti poistua Suomen tullialueelta. Tilapäisillä matkoilla tätä oikeutta ei saanut. Esimerkiksi satamahinaajalla, huviveneellä tai yksityislentokoneella tehtävään tilapäiseen ulkomaanmatkaan ei voinut lastata verovapaata muonaa.

Päähuolena verovapaa alkoholi

Vuoden 1960 syyskuussa Pohjoismaiden tullihallinnot olivat olleet koolla Helsingissä. Ne olivat antaneet yhteisen lausuman, jolla ilmoittivat pyrkivänsä yhdessä estämään väärinkäytökset ja ostosmatkat, jotka perustuivat ”hintaeroilla spekulointiin”. Vuoden 1960 lopulla Suomessa oli jo tullut esille väärinkäytöksiä ”erityisesti ns. autolauttojen lyhyillä reiteillä”.

Huolensa verottomasta myynnistä oli ilmaissut myös Pohjoismainen raittiuskomitea: sen mukaan autolautoilla oli tarjoiltu ja myyty alkoholia alle 21-vuotialle. Tullihallituksen mielestä oli selvää, että ainakin ”tietyissä tapauksissa” autolauttaliikenteen kannattavuus nojasi yksinomaan alkoholin ja tupakan verottomaan myyntiin.

Lain mukaan matkustaja sai ostaa verotonta alkoholia ja tupakkaa aluksesta rajoitetun määrän myös maihin. Valvonnan tehostamiseksi Tulli vaati matkalippuihin erilliset revittävät osat. Ne laivahenkilökunnan piti repäistä irti, kun matkustaja osti aluksen myymälästä sallitun määrän verovapaata alkoholia ja tupakkaa. Näin voitiin varmistua siitä, että sama henkilö hankki verovapaan määränsä matkansa aikana vain kerran.

Vuonna 1969 saatiin aikaan Pohjoismainen muonitussopimus, joka loi yhtenäiset käytännöt matkustaja-alusten verovapaan tarjoilun ja myynnin suhteen. EU:n sisämarkkinoilta verovapaa myynti poistui vuonna 1999. Nykyisin verovapaata myyntiä on vain Ahvenanmaan kautta kulkevilla matkustaja-aluksilla.

Tutustu autolauttojen historiaan Tullimuseon kesänäyttelyssä

Tullimuseon näyttely ”Lautalla lännestä” kertoo autolauttaliikenteen historiasta sen alkuajoista nykypäivään. Näyttelyssä on esillä erilaisia autolauttojen historiaan liittyviä esineitä ja videoita.  Museon perusnäyttelyssä tutustut tullauksen, tullivalvonnan ja salakuljetuksen historiaan. Tullimuseo on oiva ja ilmainen vierailukohde Suomenlinnassa kesäloman aikana!

Tullimuseo sijaitsee Suomenlinnassa (Kurtiini Hamilton-Polhem, Suomenlinna B 20 D) ja se on auki läpi koko kesän tiistaista sunnuntaihin kello 12.30-17.30. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lisätietoja Tullimuseon verkkosivuilta.

Vuosina 2023-24 Tullin historiaviestinnässä muistellaan Suomen ja ulkomaiden välisen autolauttaliikenteen yli 60-vuotiasta historiaa. Autolautoilla on ollut Suomen talouteen ja kulttuuriin valtava vaikutus.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tulliylitarkastaja, museonhoitaja Janne Nokki, janne.nokki@tulli.fi tai p. 040 332 2774

Tietoja julkaisijasta

Tulli edistää tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa sen oikeellisuuden, tarjoaa asiakaslähtöisiä palveluita sekä suojaa yhteiskuntaa, ympäristöä ja kansalaisia. Tulli kantaa tehokkaasti tullit ja muut maahantuonnin verot ja maksut sekä torjuu ja tutkii rajat ylittävää rikollisuutta. Tulli laatii viralliset tilastot Suomen ulkomaankaupasta sekä tutkii elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden turvallisuutta. Lisäksi Tullin tehtäviin kuuluvat hiilirajamekanismiin liittyvät viranomaistehtävät. Tulli on valtiovarainministeriön tulosohjaama virasto, joka toimii yhteistyössä elinkeinoelämän sekä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa. Tullin palveluksessa on noin 2 000 henkilöä. Suomen tulli on osa Euroopan unionin tulliliittoa, jossa noudatetaan yhteistä kauppapolitiikkaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tulli

Tullin haaviin on jäänyt alkuvuonna ennätysmäärät pregabaliinia ja klonatsepaamia – huumelääkkeiden salakuljetusmäärät selvässä nousussa27.6.2024 07:24:03 EEST | Tiedote

Huumelääkkeiden takavarikkomäärät ovat nousseet merkittävästi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla selviää tullirikostilastoista. Erityisesti Tullin haaviin on jäänyt huumelääke pregabaliinia ja klonatsepaamia, joiden ensimmäisen vuosipuoliskon takavarikkomäärät rikkoivat jo koko viime vuoden luvut selvästi. Myös muiden huumaavassa tarkoituksessa väärinkäytettyjen lääkkeiden salakuljetukseen on kiinnitettävä huomiota, sillä se voi kertoa yleisemmällä tasolla huumerikollisuuden muutoksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye