Rambollin selvitys: Pohjoismaisissa suuryrityksissä kiertotalous on edelleen jätehuoltoa

Näihin kolmeen kiertotalouden teemaan yritykset aikovat yleisimmin keskittyä myös seuraavien viiden vuoden aikana. Erityisesti suomalaisyritykset näkevät jätehuollon (75 % suomalaisvastaajista) ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ykkösprioriteetteinaan (70 % suomalaisvastaajista). 

Selvitykseen osallistui 166 yritystä, joiden toimintaa koskee EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi CSRD joko niiden pörssiyhtiöstatuksen, yli 40 miljoonan euron liikevaihdon tai yli 500 työntekijän määrän perusteella. Suomalaisyrityksiä oli mukana 20. 

–Yritykset näkevät kiertotalouden edelleen ennen muuta jätehuoltona ja muina tuotteen elinkaaren loppupään toimina, vaikka ne hyötyisivät taloudellisestikin monipuolisemmasta lähestymistavasta. Esimerkiksi syntyvän jätteen määrään vaikutetaan eniten elinkaaren alkuvaiheen valinnoilla, kuten tuotesuunnittelulla tai lisäpalveluna tarjottavina korjaus- tai kunnossapitopalveluilla, sanoo toimialajohtaja Lauri Larvus Rambollilta. 

Tärkeimmät syyt yritysten kiertotaloustoimille ovat lainsäädännön vaatimukset (21 % kaikista vastaajista), yritysten omat strategiset prioriteetit (19 %) ja asiakkailta tuleva paine (18 %).  

Muissa Pohjoismaissa kehitystä ajaa eteenpäin sääntely ja asiakaspaine, Suomessa taustalla vaikuttavat useimmiten yritysten omat strategiset prioriteetit (70 % suomalaisvastaajista). 

Tulevaisuudessa kiertotaloustoimien nähdään liittyvän nykyistä enemmän ansaintamahdollisuuksiin ja nykyistä vähemmän kustannussäästöjen hakemiseen.

Tietojen ja taitojen puute koetaan suurimmaksi esteeksi kiertotalouden toimissa edistymiseen (23 % kaikista vastaajista). Kehitystä hidastavat myös asiakkaiden toiveet ja vaatimukset (15 %) ja lainsäädännön asettamat rajoitteet (15 %). Selvityksen mukaan erityisesti uusiomateriaalien käyttö on haastavin aihe Pohjoismaisille yrityksille. 

–Asiakkaat saattavat pitää parempana uutta tuotetta, jos valmistus uusiomateriaaleista kestää pidempään tai jos hinta ei ole yhtä kustannustehokas, kommentoi Rambollin kiertotalouden ja jätehuollon ryhmäpäällikkö Venla Viskari. 

EU-sääntely, kuten uusi kestävyysraportointistandardi ESRS puskee yrityksiä tarkastelemaan resurssien käyttöä ja kiertotaloutta entistä monipuolisemmin.  

–Yritysten on jatkossa annettava tietoja taloudellisista riskeistä, mahdollisuuksista sekä riippuvuuksista liittyen niiden arvoketjuihin ja käyttämiin materiaaleihin, Viskari jatkaa. 
Selvityksen perusteella pohjoismaiset suuryritykset ovat tietoisia uusista EU-vaatimuksista, mutta niiltä puuttuu syvällistä ymmärrystä. 

Lähde: Ramboll Groupin tekemä oma selvitys (2024) Pohjoismaisille yrityksille, joita koskee EU:n CSRD-direktiivi. Yritykset olivat seuraavilta viideltä toimialalta: muovipakkausten ja sähkölaitteiden valmistus, rakentaminen ja kiinteistöt, tieto- ja viestintätekniikka, vesihuolto-, jätevesi-, jätehuolto- ja kunnostustoimet ja palveluliiketoiminta. Selvitykseen osallistui 20 yritystä Suomesta, 34 yritystä Tanskasta, 49 yritystä Ruotsista ja 63 yritystä Norjasta. 

Ota yhteyttä 
Lauri Larvus, toimialajohtaja, Liikkeenjohdon konsultointi, Ramboll Finland Oy, lauri.larvus@ramboll.fi, +358 44 4939077
Venla Viskari, ryhmäpäällikkö, kiertotalous ja jätehuolto, Ramboll Finland Oy, venla.viskari@ramboll.fi, +358 40 1601046