Isoset tekevät rippileirin – Espoon ripareilla toimii satoja nuoria vapaaehtoisia

– Tälle kesälle tuli 108 isos- ja avustajahakemusta. Määrät ovat ehdottomasti nousussa, nuorisotyönohjaaja Jenna Savukoski Tapiolan seurakunnasta kertoo.

Vuonna 2018 Tapiolan seurakunnan nuortenillat lopetettiin kokonaan, koska nuoria oli niin vähän. Korona-aika muutti tilanteen.

– Korona-aikana ja sen jälkeen korostui nuorten tarve viettää aikaa yhdessä ja turvallisten aikuisten kanssa. Siitä se veto nuorteniltoihin ja isostoimintaan lähti, Savukoski sanoo.

Leirimuotoisuus vetää puoleensa nuoria

Syksyllä 2023 espoolaisille nuorille ja heidän vanhemmilleen tehty rippikoulututkimus kertoo, että yhteisöllisyys on yksi rippikoulun suosion syy. Leirimuotoinen rippikoulu on nuorten mielestä tärkein yksittäinen vetovoimatekijä osallistumiseen liittyen. Peräti 75 prosenttia vastaajista piti leirimuotoisuutta kiinnostusta lisäävänä tekijänä.

Tutkimukseen osallistui 1298 (12–16-vuotiasta) espoolaista nuorta. Heistä 96 prosenttia oli kirkon jäseniä. Tutkimuksen mukaan rippikouluun menemiseen vaikuttavat yleisimmin yhdessäolo ystävien kanssa, lahjat ja uusien ystävien saaminen, uusien kokemusten hankinta, kiinnostus leirillä olemiseen ja juhlat. Pitkälti samat syyt innostavat myös tapiolalaista Lilja Järvistä, 16, omalle rippileirille ja tänä kesänä kokemaan sen isosena uudestaan. 

– Oma ripari oli tosi kiva kokemus ja sen jälkeen tuntui luonnolliselta lähteä isoskoulutukseen. Sain omalta riparilta kavereita, jotka myös jatkoivat isoskoulutukseen, Lilja Järvinen kertoo. 

Nuuksion Solvallassa vietettävällä rippileirillä Järvinen on pääsyt ohjaamaan pienryhmiä, pitämään iltahartauksia ja suunnittelemaan vapaa-ajan ohjelmaa ja iltaohjelmia. 

– Parasta on ollut ryhmähenki, yhteiset iltaohjelmat ja leikit. Leirillä eletään aamusta iltaan yhdessä, täällä tulee tosi nopeasti läheisiksi ihmisten kanssa, joita ei ole aiemmin tuntenut. 

Espoon seurakunnat järjestävät tänä vuonna noin 90 rippileiriä, joissa jokaisella on mukana 4–6 isosta. Nuoret saavat vapaaehtoistoiminnasta korvauksena 70–90 euroa.

Kaikissa Espoon seurakunnissa ei eletä Tapiolan kaltaista isosbuumia, vaan tilanne vaihtelee seurakunnittain ja vuosittain. Joissakin Espoon seurakunnissa isosista on ollut puutetta, mikä toisaalta on mahdollistanut sen, että innokkaimmat ovat päässeet useammalle kuin yhdelle leirille kesässä.

Isoset luovat tunnelmaa ja ryhmähenkeä leirillä ja rippijuhlapäivänä

Nuorisotyönohjaaja Jenna Savukoski näkee isosten panoksen rippikoululeirien onnistumiselle tärkeinä.

– Isoset ovat merkittävässä roolissa siinä, miten porukka ryhmäytyy, lämpenee ja jokainen pääsee mukaan. Isoset ovat hyviä olemaan nuorten kanssa, koska he ovat itsekin nuoria. Kun isonen kertoo omista kokemuksista, se puhuttelee nuorta, Jenna Savukoski summaa.

Isosten rooli myös rippijuhlapäivässä on säilynyt tärkeänä perinteenä. Rippileireillä tarjotaan nuorten perheille mahdollisuutta kutsua isoset ja ohjaajat onnittelukäynneille kotiin.

– Kahdenkymmenen rippileirin kokemuksella kutsujen määrä vaihtelee. Joskus kutsuja ei tule lainkaan, joskus taas kierrämme pikkubussilla seitsemässä kodissa. Kakkukahveja ei meitä varten tarvitse keittää. Me vain piipahdamme, onnittelemme nuorta ja laulamme muutaman laulun Nuorten veisukirjasta.

Tänä vuonna Espoossa rippikoulun käy lähes 2200 nuorta eli 90 prosenttia alueen kirkkoon kuuluvista nuorista. Konfirmaatiojuhlia järjestetään viikonloppuisin pitkin kesää.