Peltovalvonnat aloitettu Keski-Suomessa – valvonnassa noin 60 maatilaa

Peltovalvonnalla varmistetaan, että maatilat noudattavat maataloustukien ehtoja. Tähän ns. kokotilanvalvontaan otetaan vuosittain 2 % maatiloista. Valvottavat tilat päättää Ruokavirasto, ja ne valitaan osin satunnaisotannalla ja osin painotetulla otannalla.

Tarkastajan tulosta voidaan ilmoittaa maatilalle aikaisintaan kaksi viikkoa ennen valvontakäyntiä. Valvontapäällikkö Marja Vesteri Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo, että käynnillä tarkastetaan pitkä lista asioita.

– Valvonnassa käydään läpi viljelijän pitämää lohkokirjanpitoa ja muita viljelyasiakirjoja, ja maastossa tarkastetaan esimerkiksi peltolohkojen pinta-alat, vesistöjen varsilla olevat suojavyöhykkeet, ympäristökorvauksen toimenpiteet ja kasvinsuojeluaineiden käsittely, hän listaa.

Jos maatilalla havaitaan tukiehtojen rikkomus, seuraamuksena voi olla huomautus, tuen leikkaus tai takaisinperintä. Kokotilanvalvonnat on saatava valmiiksi marraskuun puoliväliin mennessä.

Kotieläintiloilla tehtävä eläintukien valvonta aloitettiin Keski-Suomessa jo toukokuussa, ja sen piirissä on noin 40 maatilaa. Eläintukien valvonnassa tarkastetaan esimerkiksi, että kotieläinten merkinnät ovat oikein ja eläimet on rekisteröity asianmukaisesti.

Peltotukihakemusten määrä väheni edelleen

Peltovalvonta perustuu peltotukien hakuun, joka tänä vuonna päättyi ennen juhannusta. Keski-Suomessa peltotukihakemuksia jätettiin yhteensä 2 508 kappaletta. Hakemusten määrä laski noin 2 % viime vuodesta; suunta on ollut sama jo pitkään sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Koko maassa peltotukia haki yhteensä noin 42 200 maatilaa.

Määrä laski hieman myös pohjoisessa Keski-Suomessa toimivan Pihtiputaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella, jossa peltotukia haki nyt 609 maatilaa. Maaseutupäällikkö Asta Herranen Pihtiputaalta toteaa, että tukihaku oli tänä kesänä sujuvampaa kuin viime vuonna, jolloin EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi vaihtui.

– Viljelijöiltä tuli monia kysymyksiä tänäkin keväänä, mutta vähemmän kuin viime vuonna. Eniten kysyttiin ekojärjestelmätuesta, viljelykiertovaatimuksesta ja ympäristökorvauksesta. Viljelijät halusivat varmistusta esimerkiksi valitsemistaan ympäristökorvauksen toimenpiteistä, Herranen kertoo.

Keski-Suomessa peltotukia haettiin hyvin pitkälti samoihin toimenpiteisiin kuin aiemminkin. Maakunnan maataloustuotanto painottuu nautakarjatalouteen, ja pelloilla kasvatetaan eniten nurmea ja rehuviljaa. Valvontapäällikkö Marja Vesteri huomauttaa, että tänä vuonna suurin muutos aiempaan oli se, että suomenhevosista tehtyjen alkuperäisrotueläinten kasvattamissopimusten määrä lisääntyi selvästi.  

Tekoälyn koulutus jatkuu tänä kesänä

Peltotukien valvonnassa hyödynnetään lisäksi satelliittiseurantaa, joka otettiin käyttöön viime vuonna. Satelliittiseuranta laajenee tänä kesänä koskemaan kaikkia tukitoimenpiteitä ja kaikka maatalousmaata.

Tekoäly vertaa satelliitin ottamia kuvia maatilojen ilmoittamiin tietoihin, ja seuraa muun muassa peltolohkojen rajoja ja viljelytoimenpiteiden aikataulua. Jos tekoäly havaitsee kuvissa ja maatilan ilmoittamissa tiedoissa ristiriitoja, viljelijälle tulee selvityspyyntö Vipu-sovellukseen.

Valvontapäällikkö Vesteri kertoo, että ELY-keskuksen henkilöstö jatkaa tekoälyn ”kouluttamista”, jotta se osaisi tulkita satelliitin ottamat kuvat oikein. Tekoälyä opetetaan mm. tunnistamaan kasvilajeja eri kasvuvaiheissa ottamalla niistä valokuvia pitkin kasvukautta.

– Viime vuonna tekoälyltä tuli paljon aiheettomia selvityspyyntöjä viljelijöille. Speksejä on nyt tarkennettu, jotta niiltä vältyttäisiin, Vesteri sanoo.

Tekoäly alkaa lähetellä selvityspyyntöjä elokuussa, minkä jälkeen maatila voi vastata niihin valokuvalla tai tehdä korjaavia toimenpiteitä pellolla. Viljelijä voi myös tarvittaessa muuttaa peltotukihakemusta 2.10.2024 asti.