Kannanhoidollinen karhunpyynti jäissä

Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tiukentunut oikeuskäytäntö ohjasi vahvasti Suomen riistakeskuksen lupaharkintaa. Hakemuksissa suurin puute oli kannanhoidollisella metsästyksellä tavoiteltavan päämäärän täsmällinen perusteleminen. Oikeuskäytännön mukaan päämäärä on perusteltava hakemusaluekohtaisesti.

Lieksaan myönnetyn kannanhoidollisen karhun poikkeusluvan osalta Suomen riistakeskus katsoi, että hakemuksessa oli kuvattu yksiselitteisesti, perustellusti ja täsmällisesti luontodirektiivin mukainen hyväksyttävä päämäärä, johon poikkeusluvalla pyritään. Hakemuksessa oli myös tutkitun tiedon perusteella osoitettu, miten päämäärä saavutetaan.

Karhunmetsästäjät reagoivat tiukentuneeseen oikeuskäytäntöön ja hakemuksia tuli aiempia vuosia vähemmän, yhteensä 23 kappaletta.  Suurin osa hakemuksista tuli Suomen tiheimmän karhukannan alueelta Itä-Suomesta.

Maa- ja metsätalousministeriön asettamalla poronhoitoalueen pyyntikiintiöllä saa kaataa itäisellä poronhoitoalueella 60 ja läntisellä 10 karhua. Metsästyksellä pyritään vähentämään karhujen porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja.

Suomen karhukanta on suotuisan suojelun tasolla. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan metsissämme liikkuu ennen metsästyskautta 1660–1815 vuotta vanhempaa karhua. Viime metsästyskauden kokonaissaalis oli 152 karhua, joista 50 kaadettiin poronhoitoalueelta.

Karhun metsästyskausi alkaa 20. elokuuta.