Sinilevähavainnot sisävesillä lisääntyneet hieman

Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on hieman kasvanut viime viikosta mutta määrä on ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Varsinais-Suomessa yhdellä valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista on havaittu erittäin runsaasti sinilevää. Runsaasti sinilevää on havaittu yhdeksällä havaintopaikalla Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Hieman sinilevää on havaittu 22:lla sisävesien havaintopaikalla pääosin Etelä-, Itä- sekä Keski-Suomessa, ja pohjoisin havainto tehtiin Lapissa Kemijärvellä.

Rannikkoalueen sinilevähavaintojen määrässä ei ole juuri tapahtunut muutosta viime viikkoon nähden. Sinilevää on havaittu 17:llä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Niistä 3 paikassa havaittiin runsaasti sinilevää ja 13 paikassa hieman sinilevää. Sinilevää on erityisesti Porvoon ja Kotkan välillä sisä- ja ulkosaaristossa sekä paikoin muuallakin Suomenlahden rannikolla. Lisäksi sinilevää havaittiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan rannikoilla. Kumpuaminen on jatkunut paikoittain Suomenlahden rannikolla. Se on nostanut kylmempää vettä pintaan osalle rannikkoa, mikä on osaltaan pitänyt vedet kirkkaina ja sinilevän aisoissa.

Suomenlahden avomerellä on useita hajanaisia sinilevän esiintymisalueita, ja levä on noussut pintaan etenkin Suomenlahden suualueella. Saaristomerellä on sinilevää Gullkronan selällä sekä Rymättylän ja Houtskarin välisessä saaristossa. Selkämeren eteläosan avomerialueella sinilevä on vasta kehittymässä.

Sinilevälajeja voidaan tunnistaa myös koneoppimisen avulla

Merialueen sinilevätiedotuksessa hyödynnetään valtakunnallisen seurannan havaintopaikoilta saatujen tietojen ja satelliittihavaintojen lisäksi myös kasviplanktonin kuvantamiseen suunniteltua laitetta, joka tunnistaa vedessä olevan sinilevälajit koneoppimissovellusten avulla.

Laite on käytössä Utön merentutkimusasemalla, ja sitä kokeillaan myös osana Finnmaid-aluksen mittausjärjestelmää. Laitteen ottamista kuvista tunnistetaan merivedessä esiintyviä sinilevälajeja automaattisesti ja tieto välittyy suoraan tutkijoille parissa tunnissa. Suomen ympäristökeskus hyödyntää tätä laitetta ensimmäisenä maailmassa juuri sinilevätilanteen seurantaan. Tulevaisuudessa vastaava teknologia voi mahdollistaa jatkuvan kasviplanktonseurannan eri merialueilla.

Virallisen seurannan lisäksi tietoa sinilevätilanteesta saadaan myös kansalaisilta. Kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin yhteensä noin 150 kansalaishavaintoa, mikä on enemmän kuin viime viikolla.  

Linkki karttaan

• Kartta valtakunnallisen sinileväseurannan havainnoista viikolla 28

Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa. 

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. 

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa. 

Syke tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai 20.6. - 8.8.2024. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä. 

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita. 

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. 

Tietoa sinilevien aiheuttamista terveyshaitoista:

• THL:n verkkosivuilla 

• Myrkytystietokeskuksen verkkosivuilla 

• Terveyskirjasto.fi-verkkosivuilla 

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin 

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.  

Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä. 

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja. 

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille. 

Näin tunnistat sinilevän 

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä. 

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa. 

• Mistä tuntee sinilevän? 

• Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä 

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa 

Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Syken satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta. 

• Sinilevähavainnot Itämeri.fi:ssä 

• Sinilevähavainnot Vesi.fi:ssä