Kaakkois-Suomen järvi- ja rannikkoalueella paikoin sinilevärunsastumia

Useimmilta valtakunnallisen levähavainnoinnin paikoilta on tullut ajantasainen tieto tiistain tai keskiviikon aikana. Sinilevää on viikoittaisilla vakiohavaintopaikoilla havaittu vähäisiä määriä Saimaalla Ukkolinnassa sekä rannikolla Kotkan ja Pyhtään edustalla. Runsaasti sinilevää on havaittu Lappeenrannan Haapajärvellä ja Parikkalan Simpeleenjärvellä.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän TARKKA-palvelun satelliittikuvien perusteella sinilevää on alkuviikon aikana todettu Kaakkois-Suomen rannikolla pintavesikerroksessa erityisesti Pyhtään-Kotkan edustan ulkosaaristossa, Haapasaari-Kotka -linjalta lännen suuntaan sekä itäisen Suomenlahden avomerialueella. Pintakertymät ovat olleet mahdollisia. Haminan-Virolahden edustalla levää on sekä havaintojen että satelliittikuvatulkinnan mukaan ollut pintavedessä yleisesti vain vähän.    

Pintaveden lämpötilat sekä Kaakkois-Suomen järvillä että rannikolla vaihtelevat noin 18-22 asteen välillä.

Loppuviikoksi ja ensi viikon alkuun ennustettu lämmin ja tyyni sää voi voimistaa sinileväkukintoja ja lisätä niiden esiintyvyyttä. Hellejaksojen aikana voi myös karuissa ja vedenlaadultaan moitteettomissa järvissä esiintyä lyhytaikaisesti sinilevähippua avovedessä, jota voi kulkeutua tuulen alapuoleiselle ranta-alueelle. Tyypillisesti tilanne on kuitenkin nopeasti ohi. Vesistöjen äärellä oleskelevia kehotetaan arvioimaan vallitseva sinilevätilanne tapauskohtaisesti.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäisen sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Rantaan ajautuessaan levämassa on maalimaista, ja koskettaessa sinilevämassa hajoaa hippusiksi eikä takerru esimerkiksi rihmamaisena tikkuun.

Lue lisää ELY-keskuksen uutisesta

Tiesitkö tämän sinilevistä?

Kesälomakauden ollessa kuumimmillaan ja kesäsään ollessa parhaimmillaan voi sinilevien esiintyminen omassa lähivesistössä ymmärrettävästi harmittaa. Sinilevillä on kuitenkin ollut merkittävä rooli nykyisen kaltaisen elämän mahdollistajina maapallolla. Noin 2,7 miljardia vuotta sitten juuri sinilevinä tuttavallisemmin tunnetut syanobakteerit kehittyivät ja olivat ensimmäisiä organismeja, jotka pystyivät tuottamaan happea fotosynteesin avulla. Tämä johti hapen kertymiseen ensin meriin ja lopulta ilmakehään. Tämä muutti merkittävästi maapallon ilmakehän koostumusta, joka oli aiemmin ollut hapeton. Hapen lisääntyminen ilmakehässä mahdollisti monisoluisen ja edistyneemmän elämän kehittymisen maapallolle. Saamme siis pitkälti kiittää sinileviä planeettamme nykyisestä monimuotoisuudesta.

Tänä päivänä sinilevät nähdään paitsi uimareiden ja muiden vesistöjen virkistyskäyttäjien riesana mutta myös merkittävinä ilmakehän hiilidioksidin sitojina ja potentiaalisena apukeinona ilmastonmuutoksen torjunnassa tulevaisuudessa. Sinilevät ovat siis tavallaan pieniä sankareita, jotka ovat mahdollistaneet nykyisen elämämme ja ehkäpä vielä tulevaisuudessa pelastavat planeettamme ilmastonmuutokselta. Suhtautukaamme siis sinileviin suopeudella, vaikka ne kesäpuuhiamme ajoittain häiritsevätkin.

Levätilannetta voi seurata myös satelliittikuvista

Suomen ympäristökeskuksessa seurataan satelliittiteknologian avulla ympäristön tilaa. Satelliittihavaintojen avulla kartoitetaan Itämeren pintaleväkukintoja sekä Itämeren ja Suomen suurimpien järvien pintalämpötilaa, sameutta, a-klorofyllipitoisuutta, näkösyvyyttä ja humuspitoisuutta. Sieltä voi käydä katsomassa myös levätilanteen, jos pilvet eivät rajoita satelliittihavainnointia.

Karttaselain - Tarkka (syke.fi)

Lähetä omat levähavaintosi Järviwikiin

Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä  Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös omia yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta puhelimen avulla. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla.

Kaakkois-Suomen viranomaiset ja koulutetut vapaaehtoiset seuraavat levätilannetta viikoittain vähintään 17 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedottaa levätilanteesta tarpeen mukaan.

Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi(at)ely-keskus.fi. Levänäytteitä emme valitettavasti voi ottaa vastaan.

Seuraava tiedote Kaakkois-Suomen sinilevätilanteesta julkaistaan tarpeen mukaan jos leväkukinnot yleistyvät.