Vesijättö – mitä mökkeilijän olisi hyvä tietää erikoisesta sanasta?

Jaa

Järven rannalla kesää viettävällä lomalaisella voi olla kesämökkitontillaan tilanne, jossa henkilö ei omistakaan tontin suosikkikohtaa. Vesijättö on entistä vesialuetta, joka on vuosien saatossa muuttunut maaksi eli rannaksi, kun vesistön pinta on laskenut. Mitä tilanteelle voisi tehdä?

Joukko ihmisiä kokoustaa järven rannalla ja maahan on jo puoliksi kiinnitetty rajapyykki
Antti Fager-Pintilä

Perintötontin rajat on usein määritetty vuosikymmeniä sitten. Suomessa tontin rajat eivät itsestään muutu, vaikka maasto muuttuisi. Maankohoamisen tai vesistön vedenpinnan laskemisen takia on saattanut syntyä uutta maata, joka kuuluukin vesialueeseen. Yleensä järvet ovat järvenrantatonttien omistajien yhteisessä omistuksessa, jolloin noussut maa kuuluu yhteiseen vesialueeseen.

Vesijättö on usein kapea alue tontin ja veden välissä. Vesijätön voi lunastaa itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta vesijätön lunastusta. Vesijätön lunastamisen jälkeen rantatontti yltää veteen asti.

- Hyöty vesijätön lunastuksesta on hyvin tilannesidonnainen. Hyöty voi olla rakennuslupa, tietyn pinta-alan saavuttaminen tai tunne siitä, että oma omistaminen on varmalla pohjalla, kertoo lunastuksista ja arvioinnista vastaava johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta.

- Jos oman rannan vesijättömaan omistus mietityttää, asian saa helposti kuntoon. Suomessa lunastetaan vuosittain 500–800 vesijättöä, Asmundela toteaa.

Ensi kesäksi vesijätöstä omaa maata

Vesijättö on maksullinen maanmittaustoimitus, jossa hakija maksaa Maanmittauslaitoksen työstä aiheutuvan kustannuksen, joka on vähintään 2300 euroa. Vesijätön lunastuksen hinta määräytyy lunastettavan alueen koon mukaan. Esimerkiksi enintään yhden hehtaarin lunastuksesta Maanmittauslaitos veloittaa työstä 2890 euroa. Lisäksi lunastajan tulee maksaa korvaus alueen omistajalle eli esimerkiksi yhteiselle vesialueelle sekä varainsiirtovero, joka on kolme prosenttia lunastuskorvauksesta.​

Vesijätön lunastuksen keskimääräinen kesto on 5–8 kuukautta. Kiireelliset vesijätöt käsitellään nopeammin.

- Arvioimme, että puolet heinäkuussa haetuista vesijätön lunastuksista ehditään hoitaa kuntoon vielä tänä syksynä ja loput sitten ensi keväänä tai kesänä. Talvella mittausten tekeminen ei yleensä ole mahdollista, sanoo Asmundela.

Hakemuksen jätettyäsi saat ilmoituksen, jossa on lunastusta käsittelevän maanmittausinsinöörin yhteystiedot. Voit ottaa yhteyttä maanmittausinsinööriin, jos lunastuksella on kiire.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kyselyt yksittäisistä kiinteistökaupoista Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun (ma-pe 9-16.15)

Puh:029 530 1110

Mediapalvelupuhelin 029 531 5050 (arkisin klo 9–15)

Maanmittauslaitoksen viestintäpalvelut auttaa median edustajia tietojen, asiantuntijoiden ja valokuvien etsimisessä. Jos tarvitset vastauksen saman arkipäivän aikana, ota yhteyttä mieluiten puhelimitse. Vähemmän kiireelliset pyynnöt voi lähettää myös sähköpostitse:

viestinta@maanmittauslaitos.fi

Linkit

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Suomessa on maailman tarkin viiva ja se sijaitsee Nummelassa8.1.2025 06:54:00 EET | Tiedote

Ydinvoimaloiden ja siltojen tarkkaan rakentamiseen tarvittavaa liki kilometrin virheetöntä etäisyysmittaa on matkustettu käyttämään Suomen Nummelaan kaukoidästä asti. Nummelan normaaliperusviiva on maailman tarkin kahden pisteen välillä maastossa mitattava etäisyys, joka tuo paikalle teollisuuden asiakkaita, tutkijoita ja maanmittauslaitosten edustajia ympäri maailmaa. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus tarkastaa viivan kerran pari vuosikymmenessä mittauksilla, jonka kenttätyöt on juuri saatu päätökseen.

Maanmittauslaitos altisti paikannuslaitteensa GPS-häirinnälle Jammertest-tapahtumassa, jotta tutkijat voivat kehittää ratkaisuja häirintää vastaan17.12.2024 07:02:00 EET | Tiedote

Millaisia vaikutuksia GPS- ja GNSS-häirinnällä on Maanmittauslaitoksen toimintoihin? Tätä testattiin Norjassa järjestetyssä Jammertest-tapahtumassa, jossa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkijat saivat havainnoida GNSS-vastaanottimien eli satelliittipaikannusvastaanottimien käyttäytymistä laajamittaisen GNSS-häirinnän aikana turvallisissa puitteissa luvan kanssa. Erityistä oli, että häirintätestien kohteena oli myös FinPos-tukiasema eli samanlainen asema, joita Suomessa on lukuisia ja jotka yhdessä mahdollistavat tarkan paikannuksen. Testeissä saatiin tärkeää tietoa asemien häirintäsietoisuudesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye