Pörssisähkösopimuksissa ratkaisee hinnan lisäksi myös muut ominaisuudet

Suomalaisten sähkösopimusvalinnat ovat viimeisen muutaman vuoden aikana muuttuneet. Yhä useampi valitsee nyt sopimuksekseen markkinahintaisen pörssisähkösopimuksen, jossa hinta määräytyy Nordpoolin hallinnoimilla spot-markkinoilla.

Sähkön myyntiyhtiö tekee voittonsa pörssisähkösopimuksissa vain marginaalin ja perusmaksun kautta. Eri yhtiöt hinnoittelevat tuotteensa eri tavoin, ja erot saattavat paikoin kuulostaa isommilta kuin ne ovatkaan. 

Uusi pörssisähkösopimusten vertailuun erikoistunut Pörssisähkösopimus.fi laski auki, paljonko marginaalierot oikeasti vaikuttavat maksettuun hintaan. Samalla selvitettiin muita tärkeitä asioita, joihin sopimusta valitsevan kuluttajan kannattaa hinnan ohella kiinnittää huomiota.

Isolta kuulostava hintaero voi tarkoittaa vain senttejä sähkölaskussa

Pörssisähkösopimusten hinnoittelulogiikka on erilainen kuin kiinteissä sopimuksissa. Ylivoimainen valtaosa sähkölaskusta koostuu vaihtelevasta pörssisähkön spot-hinnasta - ja lopun pienemmän osan täydentävät perusmaksu ja marginaali.

Tyypillinen marginaali spot-sopimuksissa on nykyisin n. 0,40 - 0,60 senttiä kilowattitunnilta sopimuksen ominaisuuksista ja sähköyhtiöstä riippuen. Kalliimmat sopimukset ovat yleensä uusiutuvan energian sopimuksia, joissa marginaali saattaa olla yli euronkin.

Jos 0,40 sentin ja 0,60 sentin marginaalia verrataan, ero saattaa kuulostaa aluksi isolta. Onhan eroa marginaalissa jopa 50 %. Todelliset hintaerot euroissa voivat kuitenkin jäädä yllättävän pieniksi:

• 2 000 kWh kuluttavassa kerrostaloasunnossa eroa tulee vuodessa 4 euroa

• 20 000 kWh kuluttavassa omakotitalossa eroa tulee vuodessa 40 euroa

Marginaalin lisäksi peritään perusmaksua, joka on yleensä n. 3-5 euroa - joskin moni yhtiö tarjoaa erilaisia rajattuja tarjouksia perusmaksusta.

Kerrostaloasujalle hinnan osalta kannattaakin ennemmin kiinnittää huomiota perusmaksuun, jossa erot ovat usein marginaaliin verrattuna isompia.

Pörssisähkösopimuksessa hinta on erottava tekijä, mutta erot ovat paljon pienempiä kuin miltä ne näyttävät. 0,60 sentin marginaali on 50 % isompi kuin 0,40 senttiä, mutta kuten totesimme, kerrostaloasujalle ero saattaa olla vain 4 euroa vuodessa.

Huomattavasti pientä marginaalieroa ratkaisevampaa saattaa olla sähkön käytön optimointi pörssihinnan mukaan. Jos kalliitta pörssisähkön hintapiikkejä onnistuu välttämään, voi säästö olla paljon isompi kuin pieni marginaalin ero.

Hinnan lisäksi kilpaillaan ominaisuuksilla

Hinnan ohella sähköyhtiöt kilpailevat pörssisähkösopimuksissa nykyisin entistä enemmän myös ominaisuuksilla. Lähes jokaiselta sähköyhtiöltä löytyy jonkinlainen äppi: ja toisilla se on viimeistellympi kuin toisilla.

Monet pienemmätkin sähköyhtiöt pyrkivät hankkimaan asiakkaita juuri sovellus edellä. Tarjolla voi olla monenlaisia optimointimahdollisuuksia esimerkiksi sähköauton latauksen ajoittamisesta henkilökohtaiseen sähkönsäästösuunnitelmaan ja reaaliaikaisiin pörssihintapäivityksiin.

Lisäksi asiakkaista kilpaillaan sähkön tuotantotavoilla ja alkuperätakuilla. Moni on valmis maksamaan fossiilivapaasta tai uusiutuvasta sähköstä hieman ekstraa - useilla sähköyhtiöillä ympäristöystävällinen sähkö onkin valittavissa vähintään lisämaksullisena.

Kiinteissä sopimuksissa sähkön kilpailuttaminen yksinomaan hinnan kautta on spot-sopimuksia yleisempää ja varsin loogistakin. Sopimuksissa hinta on tarkalleen tiedossa etukäteen ja erot juuri niin isoja, miltä ne näyttävätkin. Eikä kiinteän sopimuksen valinnut edes välttämättä tarvitse ollenkaan sovellusta, josta sähkön hintaa ja kulutusta voisi seurata.