Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintoja (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Merialueella Kaskisissa on havaittu hieman levää kahdella seurantapisteellä ja Mustasaaressa on havaittu runsaasti levää Raippaluodonselällä. Selkämeren rannikolla levähavainnot ovat lisääntyneet myös etelämpänä Uudenkaupungin ja Rauman edustalla. Sisävesissä levätilanne on rauhallinen. Kuluvalla viikolla seurannassa on havaittu hieman sinilevää Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla järven etelä- ja pohjoisrannalla.

Kuva rannasta, jossa on ajautunutta sinilevää.
Rantaan ajautunutta sinilevää. Niina Hyttinen

Kuluvan viikon sää on ollut lämmin, mikä on monin paikoin nostanut pintaveden lämpötilan hieman yli 20 asteeseen ja siten tehnyt vedestä otollisemman sinilevälle. Viime viikkoon verrattuna sää on myös ollut vähemmän tuulinen, mikä tehostaa sinilevän kerääntymistä vedenpintaan. Sinilevätilanne on sekä alueellisesti että valtakunnallisesti ajankohdalle tyypillinen ja todennäköisesti sinilevähuippu on vielä edessäpäin, ellei poikkeuksellisen kylmää ajanjaksoa tule.

Tyyni, aurinkoinen ja lämmin sää saavat sinileväkukinnat runsastumaan ja nousemaan vesipatsaasta vedenpintaan. Vähäinen sinilevämäärä esiintyy vedessä vihertävinä tai kellertävinä hiukkasina. Rannalle ajautuessaan se saattaa muodostaa kapeita leväraitoja tai kasaantua paksua maalia muistuttavaksi vihertäväksi massaksi. Jos sinilevää on runsaasti, tyynellä säällä vedenpintaan muodostuu levälauttoja. Tuulinen sää voi vaikeuttaa sinilevän havaitsemista, koska tuuli hajottaa lautat, ja hiukkaset sekoittuvat veden eri kerroksiin.

Mikäli on epäilys, että vedessä on sinilevää, siinä ei tule uida tai antaa lemmikkieläintenkään uida tai juoda vettä. Vettä ei tule myöskään käyttää sauna-, kastelu ja pesuvetenä. Myöskään keittäminen ei poista mahdollisia levämyrkkyjä. Sinileväpitoinen vesi saattaa aiheuttaa muun muassa iho-oireita, silmien ärsytystä ja pahoinvointia. Jos vedessä on havaittavissa vihertäviä hiukkasia tai vihreäksi värjäytynyttä vettä, on hyvä suorittaa vesilasitesti. Sinilevä nousee seisahtuneessa vedessä noin tunnin kuluessa veden pinnalle. Myös kepillä voi testata, onko kyseessä sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu levä, sinilevä ei taas tartu keppiin roikkumaan.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta kesän ajan torstaisin. Sinilevän runsaus arvellaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei sinilevää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Seuranta toteutetaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja yksityishenkilöiden kanssa. Sinileväseurannan havainnot kertovat tilanteesta havaintopaikalla ainoastaan kyseisenä ajankohtana ja tilanne voi voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden mukana.

Ajankohtaiset tiedot levätilanteesta löytyvät Järvi-Meriwikistä (www.jarviwiki.fi), jonne myös kansalaiset voivat tallentaa omia havaintojaan. Havaintolähetti-sovelluksella havainnon tallentaminen onnistuu helposti myös puhelimella. Sinilevähavainnoista voi myös ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen leväseurantapuhelimen numeroon 0295 027 990.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Leväseurantapuhelin 0295 027 990 

Järviwiki: www.jarviwiki.fi

Kuvat

Kuva rannasta, jossa on ajautunutta sinilevää.
Rantaan ajautunutta sinilevää.
Niina Hyttinen
Lataa

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Beaktande av flodpärlmusslor på NTM-centralen i Södra Österbottens verksamhetsområde (landskapen i Österbotten)29.8.2024 14:36:20 EEST | Tiedote

Flodpärlmusslan är en storväxt blötdjursart som lever på bottnen av strömmande vatten. Flodpärlmusslan växer långsamt och den kan bli till och med 280 år gammal. I Finland är flodpärlmusslan en starkt hotad art och arten fridlystes som första ryggradslösa art år 1955. På basis av naturvårdslagen och -förordningen är flodpärlmusslan en hotad, särskilt skyddad och fridlyst art. På NTM-centralen i Södra Österbottens verksamhetsområde finns flodpärlmusslor i två åar, dvs. Lappfjärds å-Storå och Esse å.

Jokihelmisimpukoiden huomiointi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella (Pohjalaismaakunnat)29.8.2024 14:36:20 EEST | Tiedote

Jokihelmisimpukka eli raakku on virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji. Raakku kasvaa hitaasti ja se voi elää jopa 280-vuotiaaksi. Suomessa raakku on erittäin uhanalainen laji, ja se rauhoitettiin ensimmäisenä selkärangattomana lajina vuonna 1955. Raakku on luonnonsuojelulain ja -asetuksen perusteella uhanalainen, erityisesti suojeltu ja rauhoitettu laji. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsee kaksi raakkujokea; Lapväärtin-Isojoki ja Ähtävänjoki.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye